Suostumuksellinen kosketus tuo mukanaan monenlaisia terveyshyötyjä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto Ylen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Suvilehdon mukaan kosketuksen hyödyt voi jakaa kahteen kanavaan, fyysisiin ja sosiaalisiin. Ensimmäisessä painotus on itse kosketuksessa, jälkimmäisessä korostuu kosketuksen voima sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa.
Mitä läheisempi ihminen, sitä positiivisempia vaikutuksia kosketuksella on. Varsinkin paijaava silittely tuottaa Suvilehdon mukaan terveyshyötyjä.
– Kosketus on hirveän primitiivinen viesti siitä, että me ei olla yksin. Se parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.
Fyysisiä hyötyjä kosketuksesta voi tulla, vaikka sosiaalinen side koskettajaan olisi vähäinen. Esimerkiksi positiivisia, rauhoittavia vaikutuksia saattaa saada jo pelkästä kosmetologilla käynnistä. Myös oma kosketus toimii, kertoo Suvilehto.
– Voit vaikka paijata itse omaa kättä, ja siitä tulee ihan samanlainen vaikutus.
Suvilehto kuitenkin korostaa, että loppujen lopuksi koskettamisen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Joillekin koskettaminen voi olla lähtökohtaisesti epämiellyttävä asia. Kullakin on oikeus päättää minkä määrän kosketusta haluaa vastaanottaa.
– Ei ole mitään näyttöä siitä, että terveyshyötyjä välttämättä tulisi, jos on vastentahtoisesti kosketettavana.
Kosketuksen puutteen vaikutuksista vähän tietoa
Kosketuksen hyödyistä tutkimustietoa riittää, mutta sen puutteen terveysvaikutukset ovat Suvilehdon mukaan huonommin tiedossa. Asian tutkiminen eettisesti on erittäin vaikeaa.
– Mehän ei tutkijoina voida ottaa sulta pois jotain mistä on terveyshyötyjä. Me voimme vain tutkia kosketuksen lisäämistä ja miten se vaikuttaa.
Suvilehdon mukaan tietynlainen ”luonnollinen” koe aiheen saralta nähtiin koronapandemian aikana, kun kosketuksen puute yleistyi ihmisten eristäytyessä koteihinsa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että korona-aikana monien mielialaa painoivat myös esimerkiksi sairastumisen pelko tai huoli oman työpaikan menettämisestä. Kosketuksen puutteen vaikutuksia on hankala eristää muista poikkeusaikana ihmisten elämään vaikuttaneista asioista.