Raitiovaunujen jarrut kirskuvat, kun raitiovaunu kääntyy tiukassa mutkassa Helsingin Jätkäsaaressa.
Meteli kantautuu Hoasin opiskelija-asunnon lasitetulle parvekkeelle.
Kolmen hengen solun asukkaana on viime syksystä asti viihtynyt 17-vuotias Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelija Iiris Oksala.
– Kotona Tampereella näkyy metsää, kun katsoo ikkunasta ulos, mutta kyllä näihin kaikkiin liikenteen ja lokkien ääniin tottui, Oksala sanoo ja naurahtaa.
Sisämaan tytölle meren läheisyys on uutta. Samoin oli muutto yksin uuteen kaupunkiin ja asuntoon, jossa kämppäkaverit olivat aluksi vieraita.
Yle keräsi ihmisten kokemuksia soluasumisesta verkkosivuillaan. Iiris Oksala on yksi Ylelle vastanneista henkilöistä. Jutussa olevat sitaatit ovat lukijoiden vastauksia.
Solun sydän on oma huone
Oksala asuu solussa, jossa on kolmelle opiskelijalle omat huoneet. Lisäksi käytössä on yhteiskeittiö, lasitettu parveke, vessa ja kylpyhuone.
Yhteistilat ovat siistit, mutta keittiön pöytä on tilaan vähän suuri. Yhteisellä parvekkeella ei ole kesäkukkia, ainoastaan yksi lepotuoli.
Omassa huoneessaan Oksalalla on jääkaappi ja mikro sekä pieni pöytä punaisine vintagetuoleineen.
Sängyllä lepää iso nalle halattavaksi.
Seinän kuvakokoelmaan on päässyt mukaan mummolan vintiltä löytynyt Madonnan sinkun kansi, vaikka artisti ei Oksalalle muuten oikein tuttu olekaan.
Oksala kertoo, että opiskelijasoluhuoneen saaminen huippusijainnilta oli onnekasta, vaikka huoneen vuokra nousi ensimmäisen kerran jo vuodenvaihteessa 434 eurosta 451 euroon kuukaudessa.
– Soluasumisessa on monia hyviä puolia. Esimerkiksi se, että jos sähköavain menee rikki, niin kämppis päästää asuntoon.
Yhteisöllinen asuminen on todella mukavaa. Tutustuu itselle niin sanotusti ”outoihin tyyppeihin” ja pääsee solmimaan uusia suhteita.
Niklas Roth, 32, Aalto-yliopiston opiskelija
Asumistukijärjestelmän hölmöyden vuoksi asuminen yksiössä oli lähes samanhintaista itselleni ja kaverilleni jopa halvempaa kuin yhdessä asuminen.
Akseli Koskinen, 24, Aalto-yliopiston opiskelija
Hoasilla tarjolla 4 000 soluasuntoa
Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasista kerrotaan, että opiskelijoiden yksin asuminen on lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen. Asumistoiveissa yksiö on ykkönen.
Hoas onkin vähentänyt halvimman asumismuodon eli opiskelijasolujen määrää pääkaupunkiseudulla yksiö-trendin mukaisesti. Lisää uusia opiskelijayksiöitä rakennetaan Helsinkiin ja Espooseen.
Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio muistuttaa, että soluasuminen on kuitenkin paljon mainettaan parempaa.
– Hoasilla on edelleen yli 4 000 soluasuntoa tarjolla niille, joita se asumismuoto kiinnostaa, Tarhio kertoo.
Muutan aivan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. En tunne sieltä ketään, joten soluasuminen antaa minulle mahdollisuuden verkostoitua.
Jessica Blomqvist, 18, Itä-Suomen yliopiston opiskelija
Tarhio muistuttaa, että keväällä tehty opiskelijoiden asumistuen omavastuun nosto tulee monelle eteen nyt, kun opiskelijoille tehdään asumistuen vuositarkastus elo-syyskuussa.
– Käytännössä siinä on tullut yksi opiskelijan asumistuen tiputus, mikä pääkaupunkiseudulla tarkoittaa 56–71 euron vähennystä asumistukeen kuukaudessa, Tarhio sanoo.
Opiskelijoiden asumistuen ennakoidaan laskevan vuoden päästä reilut sata euroa lisää, kun tekeillä oleva asumistukiuudistus valmistuu.
Yle ei tavoittanut opiskelijoiden asumistuesta vastaavaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistiä (rkp.) kesälomaltaan kommentoimaan opintotuen kokonaisuudistuksen tilannetta.
Ensi kuun alussa opiskelijan opintolainan nostomäärä puolestaan nousee 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa.
Opiskelijoille tarkoitettujen tukien pieneneminen ja lainapainotuksen lisääminen saattavat lisätä myös edullisempien asumisvaihtoehtojen suosiota.
– Uskoisin, että soluasuntojen käyttöaste tulee jatkossa olemana parempi kuin se on aikaisemmin ollut, Tarhio arvelee.
Muualla Euroopassa opiskelijoiden soluasuminen on tavallisempaa. Myös Hoasin opiskelijasoluille löytyy Tarhion mukaan aina käyttäjiä.
Yksi käyttäjäryhmä on EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevat opiskelijat.
Halpa hinta houkuttelee
Aalto-yliopistossa toista vuotta tietotekniikkaa opiskeleva 23-vuotias Maksim Bukharenko asuu opiskelijasolussa Espoon Otaniemessä. Hän kertoo, että se on ollut erinomainen ratkaisu.
Bukharenko on asunut nykyisessä solussaan pari kuukautta. Hän muutti Otaniemeen huonompikuntoisesta, mutta kalliimmasta solusta Helsingin Pasilasta.
– Vuokra on tällä hetkellä 316 euroa kuussa, hän kertoo.
Pasilan asunnon vuokra nousi vuosittain. Vuonna 2021 se oli vielä 315 euroa kuukaudessa, mutta tänä keväänä jo 340 euroa kuukaudessa.
Vuokrataso vaikutti Bukharenkon päätökseen muuttaa Otaniemeen. Nykyinen asuintalo on lisäksi peruskorjattu vuonna 2018.
– Vanhassa asunnossa linoleumilattiassa oli reikiä ja seinät olivat likaiset.
Bukharenkon uudet kämppikset ovat maisteriopiskelijoita EU:n ulkopuolelta, Bangladeshista ja Nepalista.
Venäjältä ensin ammattikouluun Suomeen vuonna 2021 tullut Bukharenko ei kuulu opiskelijatukien piiriin, vaan hän rahoittaa kaiken käymällä osa-aikaisesti töissä leipomon lähettämössä.
Sujuvaa suomea puhuva Bukharenko aloittaa syksyllä oman alansa työt opetusassistenttina ohjelmointikurssilla.
Soluasumisessa hänelle on tärkeää sen halpa hinta.
– Ihanteena olisi tietysti oman asunnon ostaminen valmistumisen jälkeen, mutta se riippuu siitä, kuinka hyvin pystyn säästämään, hän pohtii.