Suomessa keliakian esiintyvyys on maailmanlaajuisesti yksi korkeimmista ja sairauden esiintyvyys on tuoreen tutkimuksen mukaan kasvussa.
Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan keliakian esiintyvyyden arvioidaan olevan Suomessa noin 2,4 prosenttia ja maailmanlaajuisesti noin 1,4 prosenttia. Vuonna 2000 keliakiaa sairasti 2,1 prosenttia suomalaisista.
– Trendi on samansuuntainen monissa muissakin autoimmuunisairauksissa. Edelleen esiintyvyys kasvaa, vaikka isoin kasvu on ehkä taittumassa, kuvailee Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikka.
Sairaus tunnetaan hyvin, mutta silti Keliakialiiton arvion mukaan jopa 70 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään.
Keliakia on tauti, jossa tiettyjen viljatuotteiden sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa ja aiheuttaa tulehduksen suolistossa. Osalla potilaista on myös iho-oireita. Tautiin sairastuvat ne, joilla on siihen perinnöllinen alttius.
– On kuitenkin monen geenin summa, mikä kokonaisriski taudin puhkeamiseen sitten on. Taudin puhkeamiseen on liitetty myös todennäköisenä tekijänä erityisesti lapsena sairastetut enterovirusinfektiot, mainitsee Laurikka.
Tällä hetkellä keliakiaan ei ole olemassa lääkettä ja ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Keliakian oireita voivat olla muun muassa ripuli, vatsakipu, turvotukset, ilmavaivat ja ummetus. Tunnetuin hoitamattoman keliakian pitkäaikaisseuraus on osteoporoosi eli luukato.
Oireita ja suolivaurioita voi ilmetä myös tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla, gluteenittoman ravinnon sisältämän piilogluteenin takia.
Uusi lupaava lääkeaihio tutkimuksen alla
Lupaavia ruokavaliohoitoa tukevia lääkehoitoja on kuitenkin kehitteillä.
Osana kansainvälistä keliakiatutkimusta Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten uusi lääkeaine ZED1227, kykenee estämään tautimekanismin käynnistävän entsyymin toimintaa ohutsuolen limakalvolla.
– Tämä lääkeaine todella kykenee estämään gluteenimolekyylin muuttumisen myrkylliseksi keliaakikon suolessa, kuvailee solu- ja molekyylibiologian dosentti ja tutkimusryhmän johtaja Keijo Viiri Tampereen yliopistosta.
Keliakiassa ihmisen suolen oma entsyymi, transglutaminaasi 2, muokkaa viljan sisältämän gluteenin sellaiseen muotoon, että se aiheuttaa tulehduksen. Lääkemolekyyli estää tämän prosessin.
Tutkimuksessa suun kautta otettu lääkepilleri vaikutti vielä 24 tunnin jälkeen ottamisesta.
Tämä lääkeaine todella kykenee estämään gluteenimolekyylin muuttumisen myrkylliseksi keliaakikon suolessa.
Keijo Viiri
Karkeasti arvioiden noin viisikymmentä milligrammaa gluteenia riittää tuottamaan keliaakikolla tulehdusreaktion suoleen. Lähes puolet keliaakikoista kärsii oireista ja suolistovaurioista gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta. Viiri näkee että uusi lääke voisi tulevaisuudessa tuoda helpotusta oireisiin erityisesti ruokavalion tukena.
– Ainakin matkoilla se toisi helpotusta kaikille keliaakikoille. Ei tarvitsisi ehkä niin hermoilla, mitä on tullut laitettua suuhun. Keliaakikoille, jotka kärsivät monista oireista ja lievistä suolistovaurioista, olisi tästä nimenomaan hyötyä.
Seuraavaksi tutkimus jatkuu faasi 3 -tutkimuksissa, eli laajemmalla potilasjoukolla. Mukana tutkimuksessa on potilaita myös Suomesta.
Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikan mukaan uusi lääkeaihio vaikuttaa lupaavalta ruokavaliohoitoa tukevana hoitona. Pilleri ei takaa, että keliaakikko voisi syödä edelleenkään ruisleipää ihan tavallisesti.
– Meillä on sellaisia keliaakikkoja, jotka ovat herkkiä oireilemaan pienistäkin gluteenijäämistä. Heille olisi hyötyä, jos he vaikka ravintolaan mennessä ottaisivat lääkkeen. Ehkä säännöllisestikin, jos vasta-ainetasot eivät laske tai suolinukka ei parane. Laurikka arvioi.
Ruokavaliohoito edelleen tärkein hoito
Viirin mukaan Tampereella tutkittu lääkeaihio voisi olla potilaskäytössä ehkä jo viiden vuoden kuluttua samoin yhdysvaltalainen estolääke, mikäli laajemmat tutkimukset vahvistavat niiden tehon ja turvallisuuden potilaskäytössä. Antigeenilääkkeiden valmistuminen vie pidempään.
Lääkkeistä huolimatta ruokavaliohoito tulee Laurikan mukaan olemaan keskeinen hoitomuoto. Hallitusohjelmaan on kirjattu korvauksen palauttaminen painottaen alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää asiaa vuoden 2024 aikana.
Syyt keliakian puhkeamisen taustalla ovat edelleen vielä hämärän peitossa. Keliakia, kuten valtaosa muistakin autoimmuunisairauksista, on jostain syystä tavallisempia naisilla kuin miehillä.
Tutkittavaa riittää tässä vielä pitkälle tulevaisuuteen.
– Täytyy ymmärtää miten sairaus syntyy ja kehittyy alkuvaiheessa. Sitä kautta voi tulla oivalluksia ja potentiaalisia kohteita lääkehoitojen ja rokotteiden kehittämiselle.
Laurikka toivoo, että keliakiapotilaiden pitkäaikaisseuranta toteutuisi nykyistä paremmin. Hänen mukaansa myös hoitoa tulisi parantaa etenkin niiden potilaiden kohdalla, joille rajoittavan ja työlään ruokavaliohoidon toteuttaminen on vaikeaa.
– Toivon, että terveydenhuollossa tutkimustiedonkin kautta osattaisiin valikoida ne potilaat, jotka oikeasti tarvitsisivat vähän enemmän terveydenhuollon tukea ja psykososiaalista tukea sairauden hoitoon.