Lääkäriopintoja ulkomailla opiskelevat suomalaiset eivät välttämättä palaa Suomeen työskentelemään, jos julkisesta terveydenhuollosta jatkuvasti säästetään.
Näin sanoo edunvalvontajärjestö Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila.
Mattilan mukaan lääkäreiden päätökseen tulla takaisin Suomeen vaikuttaa terveydenhuollon palveluverkon laajuus sekä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa avautuvat opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet.
Hän on huolissaan sosiaali- ja terveysministeriön sairaalaverkkotyöryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan sairaalapalveluita karsittaisiin.
Keväällä hallitus päätti seuraavan vuoden talousarviosta ja päätti karsia ja keskittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhuollon päivystysyksiköt.
”Sielunsa myynyt olo”
Lääketieteen opintoja Tanskassa opiskeleva Pinja Kankare, 24, on jo miettinyt, aikooko hän valmistuttuaan palata työskentelemään Suomeen. Pohdintoihin on vaikuttanut muun muassa julkisesta terveydenhuollosta tehdyt uutiset.
– On todella surullista lukea jatkuvasti huonoja uutisia. Minulle on tärkeää, että kuulisin siitä hyvää, Kankare sanoo.
Kankare ei kuitenkaan ole sulkenut mahdollisuutta tulla tekemään keikkatöitä Suomeen, koska hän on kuullut paljon hyvää keikkalääkäreiden työstä. Kankare sanoo vakituisen työn Suomessa olevan epätodennäköinen vaihtoehto.
– Keikkatyössä saa itse päättää, milloin ja mistä tekee töitä. Lisäksi palkka on paljon parempi kuin vakituisessa pestissä julkisella työskennellessä.
Keikkalääkäriys on kuitenkin Kankareelle kaksiteräinen miekka, sillä hän tuntisi syyllisyyttä siitä, että rapauttaisi julkista terveydenhuoltoa entisestään.
– Jos menisin keikkalääkäriksi, siitä tulisi sielunsa myynyt olo.
Moni asia puoltaa Tanskaan jäämistä.
Kankareen mielestä Tanskassa julkisen terveydenhuollon yleinen työskentelyilmapiiri ja työolosuhteet ovat Suomea paremmat. Hänestä Tanskan terveydenhuolto toimii paremmin ja se on paljon selkeämpi kuin Suomen.
– Esimerkiksi Tanskan omalääkärimalli on paljon parempi kuin Suomen malli, hän sanoo.
Hänet on myös koulutettu tanskalaiseen terveydenhuoltoon, joten maahan on helppo jäädä.
Kankare on tehnyt kesätöitä Suomen terveyskeskuksissa ja Tanskassa opintoihin vaadittuja harjoitteluja.
Uusia lääkäreitä enemmän kuin vuosiin
Suomessa laillistettiin viime vuonna yli 1 100 uutta lääkäriä, selviää Valviran tilastoista. Se on yli sata enemmän kuin viime vuonna ja eniten koko Valviran historian aikana.
Kasvu tuli lähes kokonaan EU:sta ja ETA-maista lääkäriksi valmistuneista. Heitä oli yli 330, kun viime vuosina luvut ovat pyörineet 200 molemmin puolin.
Valvira on valtion sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.
Suurin osa yli 300 EU ja ETA-alueella viime vuonna valmistuneista uusista lääkäreistä on suomalaisia, arvioi Mattila. Suomesta valmistuu noin 700 lääkäriä vuosittain.
Mattila arvioi, että tällä hetkellä Ruotsia lukuun ottamatta suurin osa ulkomailla lääkäriksi opiskelevista tulee takaisin Suomeen töihin.
Suomen talouden kannalta on Mattilan mukaan edullista, että monet suomalaiset käyvät hakemassa koulutuksen ulkomailta ja palaavat Suomeen töihin.
Tällä hetkellä ulkomailla opiskelee lääkäriksi noin 1 200 suomalaista.
Mikä saisi ehdottomasti palaamaan Suomeen?
Kankareen mielestä julkinen terveydenhuolto pitäisi saada kuntoon, jotta hän tulisi ehdottomasti työskentelemään Suomeen.
Tähän hänellä riittää toivoa, sillä hän uskoo, että terveydenhuolto kääntyy vielä parempaan suuntaan.
– Minä todellakin toivoisin, että Suomi olisi houkutteleva paikka tulla töihin. Minusta on surullista, että Tanska on Suomea houkuttelevampi.
Mattilalla on kirkas viesti siitä, miten ulkomailla opiskelevat jatkossakin tulevat takaisin Suomeen, eivätkä tulevaisuuden riskit toteudu.
Terveydenhuolto pitäisi Mattilan mukaan selkeyttää.
Hän tarkoittaa sitä, että opiskelijaterveydenhuolto, työterveys ja kela-korvauksin tuettu hoito pitäisi yhdistää osaksi julkista terveydenhuoltoa, jotta julkinen perusterveydenhuolto säilyisi houkuttelevana paikkana työskennellä.