Yle Urheilun asiantuntija Marianne Miettisellä on selkeä mielipide Kanadan naisten jalkapallomaajoukkueen vakoiluskandaalista.
– Valitettavasti tänä päivänä on aika yleistä, että kaikki keinot käytetään hyväksi voittojen maksimoimiseksi. Käydään harmaalla alueella ja jopa sen ylikin, kuten tässä. Itse olen sitä mieltä, että tämä on törkeä teko, Miettinen totesi.
Kanadan naisten jalkapallomaajoukkue puolustaa Pariisissa olympiakultaa, ja valmennusporras on ottanut kaikki mahdolliset keinot käyttöönsä.
Joukkueen akkreditoimaton toimihenkilö pidätettiin maanantaina, koska hän oli lennättänyt droonia Uuden-Seelannin naisten jalkapallojoukkueen harjoitusten yläpuolella Saint-Étiennessa. Droonien lennättäminen on kielletty olympiapaikkojen yläpuolella turvallisuussyistä.
Kanada voitti ottelun 2–1.
Miettisen mukaan valmentajat käyttävät drooneja paljon taktisen valmennuksen välineenä, sillä droonilla saa kuvattua koko kentän ja kaikki pelaajat yhtä aikaa. Se tarjoaa valmentajille hyvän lisän taktisiin harjoituksiin, joissa on tärkeää nähdä pelaajien sijoittumiset ja etäisyydet, mahdollisesti tilat tai ongelmat.
Kanadan joukkueen toiminta on tyrmistyttänyt muitakin kuin Miettistä. Muun muassa Tokion finaalissa Ruotsin maalia vartioinut Hedvig Lindahl piti tapahtunutta ”superskandaalina”.
– Kuinka laajamittaista se (toiminta) on, on suuri kysymys, mutta se on kuitenkin huijausta. Se on edun saamista, jota kenelläkään muulla ei ole, Lindahl sanoi Aftonbladetin haastattelussa.
Kanadalaisen TSN-kanavan lähteiden mukaan sekä Kanadan naisten että miesten joukkueet ovat kuvanneet salaa vastustajien suljettuja harjoituksia. Myös Ruotsin harjoituksia ennen Tokion olympiafinaalia, jonka Kanada voitti rangaistuspotkujen jälkeen 3–2.
Droonilla suoraan kiinni vastustajan peliin
Jos droonia käytettäisiin vastustajan vakoilemiseen, sillä voisi saada selville esimerkiksi erikoistilanteiden kuvioita tai sen, miten vastustaja pelaa hyökkäys- ja puolustuspelissä tai mitä vaihtoehtoja pyritään käyttämään liikkumiseen.
Usein viimeistelyharjoituksissa joukkueet pelaavat niin, että puolet joukkueesta pelaa, kuten tuleva vastustaja, ja toinen puoli harjoittelee niitä malleja, millä joukkue puolustaa tai hyökkää tulevaa vastustajaa ja sen pelitapaa vastaan. Jos tällaista harjoitusta pääsisi vakoilemaan droonilla, joukkue pääsisi Miettisen mukaan suoraan kiinni vastustajan pelitapaan.
– Silloin vastustajan voisi puolustaa pois juuri oikealla tavalla.
Miettisen mielestä droonien käyttö vastustajan vakoilemiseen ei ole hyvän maun rajoissa. Kaikilla joukkueilla on nimittäin mahdollisuus tarkkailla vastustajia peleissä ja tehdä videoanalyysejä reiluin keinoin.
Onko harjoituksien vakoilemisesta saatava hyöty siis sen arvoinen, että riski kannattaa ottaa?
Kanadan valmennusjohto maksoi kiinnijäämisestä kalliisti, sillä joukkueen akkreditoimaton analyytikko Joseph Lombardi ja apuvalmentaja Jasmine Mander poistettiin olympiajoukkueesta ja myöhemmin myös päävalmentaja Bev Priestman erotettiin ainakin Pariisin kisojen ajaksi joukkueen valmennuksesta.
Miettinen muistuttaa, että olympialaisten tapaisessa huipputurnauksessa marginaalierot ovat niin pienet, että yksittäisillä erikoistilanteilla ja niiden puolustamisella voi tehdä tarvittavan eron vastustajaan.
– Olympiakulta on aika iso juttu, ja se on Kanadassa rahallisesti tärkeä asia pelaajille. Kanadan joukkue on taistellut koko ajan oman asemansa puolesta, ja se, että he voittaisivat olympiakultaa, on varmasti merkityksellinen asia. He ovat valitsivat tämän tien, mutta itse en sitä koskaan valitsisi.
Värikkäitä vakoiluyrityksiä
Palloliiton huippujalkapallopäällikkönä toimiva Miettinen on uransa aikana valmentanut useita joukkueita ja törmännyt jos jonkinlaisiin vakoiluyrityksiin.
Ulkomailla EM-karsinnoissa joukkueella on usein käytössään paikallinen yhteyshenkilö, joka yleensä on paikallinen juniorivalmentaja tai vastaava. He liikkuvat joukkueen mukana, eikä Miettisen mukaan ikinä voi tietää, kertovatko he muille miten suomalaiset harjoittelevat tai ottavatko he kuvia harjoituksista.
Miettiselle on jäänyt mieleen myös pari esimerkkiä nuorten EM-karsinnoista Eerikkilässä. Toisessa Bosnia-Hertsegovinan edustaja yritti kuvata Suomen harjoituksia salaa parvekkeelta, toisessa taas Puolan joukkue oli pannut fysiikkavalmentajansa lenkkeilemään viereisen kentän ympäri siviilivaatteissa. Jälkimmäisessä tilanteessa Suomen Olga Ahtinen oli harjoitellut malleja, jolla Suomi pyrki avaamaan Puolan prässiä.
– Emme tunnistaneet häntä ja ihmettelimme, kuka ukkeli tuolla juoksee edestakaisin. Sitten kun pelimme oli alkamassa, kävin sanomassa Olgalle, että nyt se mies on tuolla kentällä, meidän mallit on nähty. Päätimme katsoa, toimiko systeemimme, ja jos ei olisi toiminut, olisimme palanneet vanhaan, Miettinen kertoi.
– Voitimme pelin loppujen lopuksi aika suurinumeroisesti ja menimme jatkoon ykköskoriin. Pystyimme reagoimaan siihen aika nopeasti ja meillä oli onneksi muitakin ässiä hihassa kuin ainoastaan se yksi keino.
Miettinen myöntää, että hän on itsekin sipaissut niin sanotusti harmaata aluetta. Jos hän on kävellyt vastustajan harjoitusten ohitse, niin hän on hidastanut vauhtiaan. Hän on myös käynyt tarkkailemassa ennen EM-karsintoja vastustajan pelejä paikan päällä siviiliasussa, jotta häntä ei tunnistettaisi.
Kerran myös U17-tyttöjen EM-lopputurnauksessa Alankomaiden joukkue oli unohtanut erikoistilannelappunsa pukukopin seinälle. Suomen valmennusporras otti lapusta kuvat, ja joukkue osasikin puolustaa ottelussa erikoistilanteet täydellisesti.
– Se ei ollut tahallista vakoilemista, sillä he itse unohtivat lapun koppiin. Itse olen sitä mieltä, että vastustajan vakoilussa käytetään kaikki reilut keinot hyväksi, ja parempi joukkue voittakoon.