Lähi-itä on uuden sodan partaalla.
Viikonloppuna kaksitoista lasta kuoli raketti-iskussa pohjoisessa Israelissa.
Vaikka Libanonissa toimiva äärijärjestö Hizbollah kiistää jyrkästi osallisuutensa, viittaa kaikki järjestön syyllisyyteen.
Israel on vannonut kostoa. Nyt kysymys on siitä, millä voimalla Israel iskee Hizbollahia vastaan.
Kaikki vaihtoehdot yksittäisistä ilmaiskuista laajaan maaoperaatioon ovat pöydällä.
– Israelin sotakabinetin päätöstä on vaikea ennakoida, koska liikkuvia osia on niin paljon, sanoo Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Olli Ruohomäki.
Israel ei halua kahden rintaman sotaa
Israel on viime lokakuusta lähtien uhannut aloittaa maaoperaation eteläisessä Libanonissa. Israel haluaa työntää Hizbollahin Litani-joen pohjoispuolelle.
Ruohomäen mukaan on muistettava, että ”Hizbollah on aivan eri kaliberin toimija kuin Hamas, jota vastaan Israel on sotinut Gazassa”.
Hizbollahin sotilaat ovat karaistuneet muun muassa Syyrian sodassa. Järjestöllä uskotaan myös olevan hyvin mittava ohjusarsenaali, joka on uhka Israelille.
Israel haluaa välttää kahden rintaman sodan. Siksi Israel on uhannut aloittaa operaation Libanonissa vasta sen jälkeen, kun Gazan sotaoperaatio on saatu päätökseen.
Israelin maaoperaatio voisi lisäksi johtaa Iranin suoraan mukaantuloon konfliktiin.
– Jos Iran tulisi mukaan tähän mittelöön, niin silloinhan se olisi kyllä ”all hell broke loose” -tilanne. Sota voisi siis laajentua.
Rajoitetumman operaation puolesta puhuu myös kansainvälisen yhteisön painostus Israelia kohtaan. Yhdysvallat ja muut liittolaiset eivät halua sodan laajenevan Lähi-idässä.
Israelin vastaus voi siksi tässä vaiheessa rajoittua ilmaiskuihin. Ilmaiskut voivat silti olla hyvinkin laajoja.
Hizbollah uhka Israelille
Shiialainen äärijärjestö Hizbollah on kuin valtio valtiossa Libanonin sisällä. Libanonin hallinto ei toisin sanoen pysty kontrolloimaan Iranin tukeman Hizbollahin toimintaa.
Hizbollahin kontrolloimat alueet sijaitsevat eteläisessä Libanonissa, Beirutin eteläosissa ja koillisesssa Bekaan laaksossa.
Iran perusti Hizbollahin vuonna 1982 taistelemaan Israelin miehitystä vastaan. Alusta alkaen Iranin vallankumouskaartilaiset ovat kouluttaneet ja aseistaneet Hizbollahia.
Israel evakuoinut asukkaita
Laajemman operaation puolesta puhuu se, että Israelin valtiojohdolla on sisäpoliittisia paineita.
Libanonin vastaiselta rajalta on evakuoitu kymmeniä tuhansia israelilaisia. He eivät ole voineet palata koteihinsa lokakuun alun jälkeen, koska Hizbollah on vannonut jatkavansa raketti-iskuja Israeliin niin kauan kuin sota Gazassa jatkuu.
Vaikka Hizbollah on tehnyt raketti-iskuja kuukausien ajan Israeliin, ei se välttämättä halua konfliktin eskaloitumista.
– Minun on vaikea uskoa, että Hizbollah haluaisi laajamittaista sotaa. Rajoitettuja iskuja tullaan ainakin näkemään puolin ja toisin.
Libanonin talous on ollut romahduspisteessä useita vuosia. Maan kansa pelkää ja vastustaa sotaa. Siksi sota voisi osoittautua kohtalokkaaksi Hizbollahille.
Lue lisää: Tom Kankkosen raportti Libanonin talouskurmuksesta.
Israel haluaa mennä ”all-in”
Ruohomäki uskoo, että tuhoista Libanonissa voisi tulla hyvin laajoja, jos Israel päättäisi aloittaa täysimittaisen hyökkäyksen.
Israel hyökkäsi Libanoniin vuonna 2006. Silloin Hizbollahin tärkeät tukialueet eteläinen Libanon ja eteläinen Beirut kärsivät pahoin.
– Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on vähän sanoittanut, että tällä kertaa on tarkoitus mennä niin sanotusti all-in, sanoo Ruohomäki.
Vuoden 2006 sodassa Israel iski voimallisesti Hizbollahin alueisiin. Tällä kertaa Israel pitää koko Libanonin hallintoa vastuullisena Hizbollahin toimista ja uhkaa iskeä paljon laajemmin Libanoniin, selventää Ruohomäki.
Alueella suomalaisia rauhanturvaajia
Israel on vaatinut, että Hizbollah vetäytyy Litani-joen pohjoispuolelle. Se on myös vaatimus YK:n päätöslauselmassa, joka annettiin vuoden 2006 sodan jälkeen.
Litani-joen ja niin kutsutun Sinisen linjan välissä toimii myös YK:n pitkäaikainen Unifil-rauhanturvaoperaatio. Se perustettiin vuonna 1978 valvomaan Israelin vetäytymistä eteläisestä Libanonista, jonne Israel oli hyökännyt samana vuonna. Israel vetäytyi alueelta vasta vuonna 2000.
Sininen linja erottaa eteläisen Libanonin ja pohjoisen Israelin ja perustuu samaan YK:n päätöslauselmaan vuodelta 1978.
Yle vieraili suomalaisten Unifil-rauhanturvaajien tukikohdassa kesäkuussa.
Unifil ruutitynnyrin päällä
Ruohomäen mukaan ”Unifil istuu ruutitynnyrin päällä joka voi räjähtää milloin tahansa”.
– Unifilin tehtävä on nimenomaan ollut luoda puskurivyöhykettä ja pitää yllä rauhanomaista tilaa Etelä-Libanonin ja Pohjois-Israelin välisellä rajalla, mutta onhan sen toimintaedellytykset hyvin kapeat.
Ruohomäki arvioi, että sodan leimahtaessa Unfilillä ei ole paljoakaan tehtävissä, koska se on klassinen rauhanturvaoperaatio.
– Kyllä Israel siinä tilanteessa sivuuttaa Unifilin täysin.
Ruohomäki muistuttaa, että Israel tappoi suomalaisen rauhanturvaajan vuoden 2006 sodassa.
– Sanon ihan suoraa, että murhasi aseettoman tarkkailijan. Oli bunkkeri, ihan selkeästi markeerattu asema, jonka Israelin asevoimat tasan tarkkaan tiesi, mutta tuhosi ohjuksella.