Kokkolaan rakennetaan jatkuvasti lisää kosteikkoja.
Nykyään jokaisen isomman asemakaava- ja yleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan niiden rakentamismahdollisuudet.
Kosteikkojen avulla käsitellään asutusalueilta tulevia hulevesiä, jolloin meren ravinnekuorma kevenee.
Suurin on Suntiin Kirkkolehtoon muutama vuosi sitten rakennettu kosteikko. Se toimii vedenpuhdistajana sekä kaupunkilaisten virkistysalueena.
Tätä pienempiä kosteikoita on rakennettu esimerkiksi Halkokarille Nisulanpottiin ja Vikåseen.
Hulevesien käsittelyyn kiinnitetään nykyään aiempaa enemmän huomiota, kertoo kaupunkilupapäällikkö Juhani Hannila:
– Kosteikossa hulevesistä poistuu ravinteita, kiintoainesta ja haitallisia aineita. Kosteikot toimivat luontaisina vedenpuhdistajina. Toisaalta ne monipuolistavat ympäristöä.
Hannila kiittelee Kirkkolehdon kosteikkoa. Sinne nousee jo kevätkutuisia kaloja, kuten särkikaloja, haukia ja ahvenia. Ne myös lisääntyvät siellä.
– Kosteikkoon istutettiin monenlaisia niittykasveja. Ne ovat houkutelleet monipuolisesti hyönteisiä, esimerkiksi päiväperhosia. Kosteikon pohjaeläimistö kehittyy sitä mukaa, kun sinne tulee pohjasedimenttiä.
Kosteikossa kasvaa myös runsaasti vesikasveja. Hannilan mukaan ne toimivat luontaisina veden puhdistajina hidastaessaan veden kulkua ja poistaessaan pohjasedimentistä ravinteita.
Suntissa viihtyvät vesikasvit koetaan toisinaan maisemahaitaksi. Näin on erityisesti keskikaupungilla, josta niitä niitetään säännöllisin väliajoin. Niittämisestäkin on hyötyä, sillä poistettavien kasvien mukana vedestä poistuu myös ravinteita.
Vaikutus näkyy vähitellen
Kahteen kohtaan Kirkkolehdon kosteikkoa on kaivettu parimetriset syvänteet. Niiden tarkoitus on napata vedestä kiintoainesta ja sedimenttiä. Ne saadaan pois vesistöstä tyhjentämällä syvänteet aika ajoin. Tyhjennysväliksi on suunniteltu kymmentä vuotta.
Suntin ja merialueen veden laatua seurataan vuosittain mittauksin 10–15 eri pisteessä. Juhani Hannila arvioi, että kosteikkojen vaikutus alkaa mittauksissa vähitellen näkyä.
– Dramaattista hyppäystä tuskin on tulossa, mutta mitä enemmän on kosteikkoja suodattamassa ravinteita ja kiintoainesta, sitä vähemmän niitä on meressä. Uskon, että suunta Suntin osalta on pikku hiljaa oikea, kunhan vielä saadaan toimimattomat jätevesijärjestelmät yksi kerrallaan kuntoon.