Oulun yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunen ei yllättynyt siitä, että nykyinen rehtori Jouko Niinimäki ei hakenut enää jatkokautta.
Niinimäen kaksi kautta johtaman Oulun yliopiston työskentelyilmapiiri on herättänyt huolta muun muassa opiskelijoissa, ja sitä on puitu julkisuudessa laajalti. Niinimäkeä on kritisoitu myös siitä, ettei hän ole osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub kertoi Kalevalle, että yliopiston hallituksen on lakiteknisesti mahdollista kutsua hakuun henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet tehtävään.
Rehtori Niinimäki ei ole vastannut Ylen kysymykseen, onko hän käytettävissä tehtävään, jos häntä siihen pyydettäisiin.
Tässä jutussa Oulun yliopistoa 21 vuotta ennen Niinimäkeä johtanut Lajunen kertoo, minkälainen hänen mielestään hyvä rehtori on ja mitä hän hakijajoukosta ajattelee.
Tehtävää ovat hakeneet muun muassa Oulun yliopiston yliopistokollegion puheenjohtaja ja entinen vararehtori Helka-Liisa Hentilä, Turun yliopiston vararehtori ja entinen Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana toiminut Lappeenrannan LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan.
Yliopiston hallitus päättää 15. elokuuta haastatteluun valittavat henkilöt.
Oulun yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunen, mistä viestii se, että hakijoita on enemmän kuin aiemmin?
Ilmeisesti rehtorin tehtävä kiinnostaa. Muissakin yliopistoissa on rehtoreita nimitetty oman yliopiston ulkopuolelta.
Puolella hakijoista ei ole tehtävän edellyttämää suomen kielen taitoa. Mitä ajattelet tästä?
Jos rehtorilla ei ole hyvää suomen kielen taitoa, se haittaa tehtävän hoitamista.
Sehän merkitsisi myös sitä, että yliopiston hallintokieli pitäisi muuttaa englanniksi, mistä taas seuraisi ongelmia niin talon sisällä kuin yhteiskuntasuhteiden hoitamisessakin.
Kun Oulun yliopistoon on aikaisemmin haettu rehtoria, hakijajoukko ei ole ollut näin kova. Mistä se mielestäsi kertoo?
Yliopistorehtorin tehtävästä on tullut karriääri- ja ammattitehtävä, johon on kiinnostusta muualtakin.
Aikaisemminhan rehtorit valittiin yliopiston professoreiden joukosta.
Mikä on kansainvälisen kokemuksen merkitys rehtorin tehtävän hoitamisessa?
Tänä päivänä kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat erittäin tärkeitä ja olennainen osa rehtorin työtä.
Pitää muistaa, että vaikka yliopistoa johdetaankin nykyään hyvin samalla tavalla kuin yritysmaailmaa, se on kuitenkin yliopisto.
On tärkeää, että rehtorilla on yliopiston työntekijöiden, professorien, tutkijoiden ja opiskelijoiden luottamus ja hän pitää heihin hyvää yhteyttä.
Myös Oulun yliopistosta moni hakee virkaa. Onko se hyvä vai huono asia?
Se on hyvä asia. Hallitus joutuu pohtimaan, mitä asioita erityisesti painotetaan. Pelkät tieteelliset ansiot eivät riitä, vaan pitää olla näyttöä myös hallinnollisista tehtävistä ja siitä, miten on akateemista yhteisöä aikaisemmin johtanut.
Missä määrin rehtorin pitäisi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Yhteiskuntasuhteessa ja vuorovaikutustehtävässä yliopiston rehtorilla on merkittävä rooli. Sitä ei voi ulkoistaa jollekin toiselle.
Minkälaisia ominaisuuksia rehtorin tehtävän hoitaminen edellyttää?
Tärkeitä ovat muun muassa hyvä kielitaito, kansainvälinen kokemus ja oman yliopiston tunteminen.
Pitää muistaa, että itse on vain yhden tieteen asiantuntija ja tarvitsee ympärilleen henkilöitä, jotka tuntevat muita koulutus- ja tieteenaloja.
Yliopiston rehtorin tehtävässä ei voi olla kaikkien kaveri, vaikka miten mukava mies tai nainen olisi?
Kaikkia ei voi miellyttää. Siinä tehtävässä joutuu olemaan tekemisissä myös epämiellyttävien päätösten kanssa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että päätökset pitää tehdä avoimesti ja kertoa henkilökunnalle ja opiskelijoille, mitkä vaihtoehdot ovat ja miksi joku vaihtoehto on valittu.
2009 voimaan tullut uusi yliopistolaki antoi rehtorille enemmän valtaa ja siksi lakia on kritisoitu. Miten suhtaudut lakiin?
Vanhan yliopistolain aikaan rehtorit varmaan joutuivat käyttämään valtaa enemmän kuin heillä sitä lakisääteisesti oli. Oli siis välttämätöntä korjata tilanne.
Nykyinen yliopistolaki on lähinnä puitelaki, joka antaa yliopistolle mahdollisuuden tehdä oman johtosäännön, jolla määritellään, miten valtaa käytetään.
Missään ei sanota, ettei mielipidettä voisi edelleen kysyä myös opiskelijoilta ja henkilökunnalta ennen päätöksentekoa.
Oulun yliopistossa virassa oleva rehtori Jouko Niinimäki ei ole hakenut jatkokautta. Yllätyitkö?
Tavallaan en yllättynyt, koska itsekin pohdin kymmenen vuoden jälkeen, että jatkanko vai siirrynkö tutkimuksen ja koulutuksen pariin takaisin.
Uskon, että jokainen kymmenen vuotta noin kovassa paikassa ollut henkilö miettii, että haluanko jatkaa. Hyvin monet ovat kahden kauden jälkeen jättäneet tehtävän muille.