Suomalaissotilaat pesivät kalustoa viikkojen ajan keväisen Nordic Response -sotaharjoituksen alla ennen rajan ylitystä Norjaan. Yhtään riskialtista multapaakkua ei saa kulkeutua Nato-harjoituksissa maasta toiseen.
Nyt koolla oli yli 20 000 Nato-sotilasta, mutta isäntämaa Norja kiinnitti kriittisen huomionsa eritoten suomalaisiin. Syynä ei ollut tuoreen liittolaissuhteen rakoilu heti ensimetreillä vaan Gyrodactylys salaris.
Suomessa tavattu kalaloinen voisi romahduttaa lohikannat päästessään Norjan lohijokiin.
– Norjalaisilla eläintautiviranomaisilla oli hyvin kovat vaatimukset siitä, millä ehdoilla tietyille alueille sai tulla. Kaikki todistukset piti lähettää ennakkoon, kertoo eläinlääkäri Maria Sjöman Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksesta.
Norja vaati kauttaaltaan desinfioitavaksi kalustoa, joka olisi todennäköisesti kosketuksissa vesistöön. Harjoituksen isäntämaana heillä oli siihen oikeus.
Kun kansainvälisen sotaharjoituksen suunnittelu alkaa, upseerien lisäksi kiireisiä ovat myös eläinlääkärit. He selvittävät eläin- ja kasvitautien leviämisriskit sen perusteella, mikä on tautitilanne osallistujamaissa ja millaisella kalustolla harjoitellaan.
Lähtökohta on aina se, että maa-ainesta ei kulkeudu rajan yli. Jääkäriprikaatissa Sodankylässä onkin pesty vettä ja pesuainetta säästämättä esimerkiksi soilla ja metsissä jyränneitä telakuorma-autoja.
Nordic Response -harjoitusta varten jynssättiin kaikkiaan 700 ajoneuvoa, kertoo huoltosektorin johtaja, majuri Nuutti Tarvainen Jääkäriprikaatin esikunnasta. Erityistä huolellisuutta vaatii alustan puhdistus.
– Ajoneuvo oli putsattu ja tarkastettu, mutta eläinlääkäri löysi pistotarkastuksessaan lusikallisen soraa jostain pikkupaikasta ja siitä tuli noottia. Että katsokaa tarkemmin, Tarvainen valaisee vaatimustasoa.
Viikkojen pesuruljanssi Kemin satamassa
Taistelu taudinaiheuttajia vastaan on liittokunnan yhteinen asia ja Natolla on kaikkia jäsenmaita koskevat standardit myös siihen.
Ajoneuvoilta ja kaikelta maan kanssa tekemisissä olleelta kalustolta vaaditaan puhtaustodistuksia, joita Suomessa kirjoittavat eläinlääkärien erikseen kouluttamat sotilaat. Pistokokeita tekevät eläinlääkärit odottavat rajanylittäjiä. Suomessakin he ovat satamassa vastassa, kun liittolaiset kalustoineen saapuvat.
– Vain ajoneuvoilta vaaditaan tarkastustodistukset rekisterinumeron tarkkuudella, mutta kaikki maan kanssa tekemisissä ollut puhdistetaan ja dokumentoidaan. Jos teltoissa tai kamiinoissa huomataan maata, se putsataan pois, Tarvainen kertoo.
Sama koskee sotilaiden kengänpohjia.
Eniten puhdistettavaa on Naton suurimmalla armeijalla eli Yhdysvaltain asevoimilla, joka osallistuu sotaharjoituksiin omalla kalustollaan eri puolilla Eurooppaa. Tarvainen seurasi keväällä läheltä, kun Yhdysvaltain huollosta vastanneet suunnittelivat joukkojen lähtöä Suomesta.
– Se oli todella tarkkaa, kun he suunnittelivat linjaston, että miten ajoneuvot tulevat, missä kalusto esipestään, missä desinfioidaan ja missä ne kuivatetaan.
Eri puolille Eurooppaa lähteneen kaluston pesu ja lastaus Kemin satamassa kesti kolme viikkoa.
Tuhohyönteiset tunkeutuvat hävittäjiin
Riskit bioturvallisuusrintaman tappioihin kasvavat, kun kansainväliset harjoitukset muuttuvat yhä suuremmiksi. Samaan aikaan ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita suotuisiksi uusille kasvi- ja eläintaudeille. Puhdistuksen tarve kasvaa, toteaa Nato heinäkuussa ilmestyneessä ilmastoraportissaan.
Torjuntataistelut näyttävät toistaiseksi onnistuneen. Ainakaan eläinlääkäri Maria Sjömanin tiedossa ei ole epäilyjä taudinaiheuttajien leviämisestä maa-aineksen mukana.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Sjömanin huomio on nyt sotilasliiton itäisellä reunalla.
– Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, jonka tulo Suomeen halutaan ehdottomasti estää. Siitä koituisi sikataloudelle paljon rajoituksia ja kustannuksia, Sjöman sanoo.
Sikaruttovirus leviää herkästi ja säilyy pitkään. Jos taudin esiintymisalueella käyneitä panssarivaunuja tai muuta kalustoa tulee Suomeen, niiden puhdistukselle asetetaan erityisiä vaatimuksia.
Maavoimien kalustolla lähdetään harvemmin toiselle puolen Eurooppaa, Jääkäriprikaatistakin on ajettu vain Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin. Suomalaishävittäjät sen sijaan ovat lentäneet Romaniassa pitkin kesää.
Multapaakut eivät tartu hävittäjän renkaisiin päällystetyillä kiitoradoilla, mutta eivät nekään ylitä liittolaismaiden rajoja miten sattuu. Puolustusvoimista kerrotaan, että hävittäjien sisätilat voidaan vaatia suihkutettavaksi hyönteismyrkyllä, jos alueella esiintyy hyönteisten levittämiä tartuntatauteja.
Juttua varten on saatu tietoja myös ylieläinlääkäri Mika Aholta Puolustusvoimista.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected].
Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.