EU:n ennallistamisasetus astuu voimaan tulevana sunnuntaina. Suomen ja muiden jäsenmaisen ensimmäinen tehtävä on laatia yksityiskohtainen, kansallisen suunnitelma siitä, miten ne ryhtyvät toimiin. Aikaa suunnitelman tekemiseen on kaksi vuotta.
Suomi vastusti asetusta viime metreille ja oli kaataa koko asetuksen. Se kuitenkin hyväksyttiin niukalla enemmistöllä kesäkuun lopulla.
– Laajojen, Suomessa esiintyvien luontotyyppien kuten harjumetsien, suometsien ja tiettyjen vesistötyyppien ennallistamisvauhti on vaativa, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.
EU vaatii, että huonossa tilassa olevista maa-, sisävesi- ja meriluontotyypeistä ennallistetaan kolmannes jo vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä pitää ennallistaa 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia niistä alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty.
Mykkäsen mukaan Suomi laatii ensimmäisenä komissiolle toimista niin sanotun heikentämiskiellon suhteen. Kielto tarkoittaa, että tiettyjä luontotyyppejä ei saisi heikentää nykyisestä. Kielto koskee esimerkiksi suo- ja harjumetsiä.
– Emme voi ajatella, ettei niissä metsissä ikinä tehtäisi koskaan mitään, vaan että heikentäminen pitää jatkossa kompensoida saman luontotyypin sisällä.
Mykkäsen mukaan malli kompensoimiseen rakennetaan jo syksyn aikana. Kompensointi tarkoittaa, että luonnon heikentäminen pitää hyvittää lisäämällä luontoarvoja jollekin muulle alueelle.
Ministeri Mykkänen ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kommentoivat tuoretta EU-asetusta Lohjalla, jossa he esittelivät ympäristöministeriön pyörittämää Helmi-ohjelmaa.
Helmi on esimerkki ennallistamisesta, jollaista Suomessa tehdään jo nyt. Ministeriön asiantuntijat olivat poimineet Lohjan Savijärven esimerkiksi konkreettisista toimista.
Lähes umpeen kasvanut järvi on ennallistettu raivaamalla vesialuetta suuremmaksi ja kitkemällä rannat pajukoista. Karjalle on annettu tärkeä rooli: se pitää aluetta avoimena laiduntamalla. Suojeltu järvi on yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä lintukosteikoista. Siellä viihtyy muun muassa uhanalainen keltavästäräkki.
Maanomistajat eivät saa Helmi-ohjelmasta rahallista korvausta toisin kuin metsänomistajat saavat Metso-ohjelmassa, mutta omalla maalla tehdyistä toimista ei tarvitse maksaa, vaan valtio rahoittaa ne. Ennallistamisesta on usein kuitenkin suoraan hyötyä maanomistajille.
Miljardien kustannukset, mutta hyödyt menevät suomalaisille
Helmi on silti vain pieni alku suurelle urakalle. Ohjelman budjetti pyörii vuosittain reilussa parissa kymmenessä miljoonassa eurossa kun ministeri Mykkänen arvioi ennallistamisasetuksen kustannuksiksi puoli miljardia euroa vuodessa.
Aiemmat arviot ovat liikkuneet EU-komission 900 miljoonasta eurosta vuodessa Luonnonvarakeskuksen 13–19 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.
– Arviot ovat olleet isoja. Jos urakkana katsotaan vuosikymmentä, tarvitaan useiden miljardien panoksia, Mykkänen sanoo.
Asetuksen kustannuksista ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Esimerkiksi komissio arvioi alun perin Suomelle koituvat kustannukset yläkanttiin, sillä Suomi ei toimittanut kaikkea tarvittavaa tietoa arviota varten.
– Kun Suomen ympäristön tilan raportoinnista puuttui noin puolet, komissio joutui olettamaan, että tila on huono, vaikka se ehkä todellisuudessa olikin parempi. Tämä on todennäköisesti vääristänyt alun perin arvioituja kustannuksia, EU-komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila sanoo.
Ulvilan mukaan lopulliset kustannukset selviävät vasta, kun Suomi tekee toimistaan suunnitelman. Hän myös muistuttaa, ettei Suomi maksa ennallistamisesta EU:lle vaan sen sijaan ihmisille, jotka tekevät toimia kotimaassa.
– Ennallistaminen voi olla työvaltaista, esimerkiksi Kainuussa ja Itä-Suomessa on paljon kuivattuja soita, joita voidaan ennallistaa. Se tuo työpaikkoja ihmisille.
Ulvilan mukaan asetuksen hyödyt ovat moninkertaiset hyödyt kustannuksiin nähden.
– Maaperä tuottaa paremmin, soista saa myös ilmastohyötyjä kun ne ennallistetaan. Lisäksi tulee matkailuhyötyjä, kalakannat ja pölyttäjät lisääntyvät. Rannikkoalueet kuuluvat myös ennallistamisen piiriin, ja monet varmasti tietävät Itämeren surkean tilan. Sen parantamiseen ennallistamistoimet sopisivat hyvin, Ulvila sanoo.
Myös Savijärvestä pystyi ennen umpeenkasvamista kalastamaan lahnaa. Kalat tekevät ehkä paluun, kun ennallistaminen etenee.
Mykkänen sanoo, että Suomi saa ennallistamisen kunnolla käyntiin vain, jos yritykset osallistuvat kunnolla toimien rahoittamiseen.
– Tarvitaan moninkertainen määrä luontojäljen kompensointirahaa, että päästään vauhtiin, ministeri sanoo.