Suomi neuvottelee paraikaa useiden eri Nato-maiden kanssa Suomeen tulevista joukko-osastoista. Ulkomaiset Nato-joukot voisivat tulla Suomeen, vaikkei Suomea uhkaisikaan varsinainen sotilaallinen konflikti.
Puolustusministerikokous hyväksyi Naton maavoimien läsnäolon Suomeen toukokuussa.
Viime aikoina julkisuudessa on kerrottu, että Norja ja Ruotsi olisivat tuomassa Lappiin omia joukkojaan.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Pohjoismaiden lisäksi neuvotteluissa on ollut myös muita maita.
– Emme kommentoi puolustushallinnosta julkisesti näitä neuvotteluja. Niitä käydään useiden eri maiden kanssa. Neuvottelemme, mitkä maat voisivat sitoa tiettyjä joukkorakenteita Suomen turvallisuuteen.
Ruotsin tai Norjan ulostuloa asiassa Häkkänen ei kommentoi.
– Jokainen näistä maista saa oman prosessinsa hoitaa hallituksessa ja parlamentissa rauhassa.
Pääministeri Petteri Orpon mukaan on selvää, että pohjoismaat ovat lähimmät Nato-kumppanit, joiden kanssa yhteistyötä voidaan tehdä.
– Mutta meille on todella tärkeää myös se, että muut Nato-maat ovat sitoutuneita ja mukana Lapin ja koko tämän Skandinavian alueen puolustamisessa.
Orpo suhtautuisi norjalais-ruotsalaisten joukkojen saapumiseen vielä rauhallisesti.
– Siihen liittyy tietenkin se, että Nato osoittaa joukko-osastoja Suomen ja Pohjois-Suomen puolustamiseen. Miten se sitten käytännössä toteutuu ja kenen kanssa, niin se nähdään sitten näiden neuvottelujen jälkeen.
Pääministeri ja puolustusministeri kommentoivat aihetta tiistaina Rovaniemellä kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa.
Joukot tulisivat Suomeen kriisitilanteissa
Häkkäsen mukaan Suomen tavoitteena on, että eri maista tulevat määrätyt joukot voisivat tulla Suomeen kriisitilanteissa. Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan tarkoita varsinaista sotilaallista yhteenottoa.
– Nämä tarkoittaisivat tilanteita, joissa ei ole varsinaista sotilaallista tilannetta, vaan olisi tällainen kireä tunnelma, eli artiklan 5. alapuolen tilanne, Häkkänen kuvailee.
Käytännössä ”kireä tunnelma rajalla” voisi Häkkäsen mukaan johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa käynnistettäisiin ylimääräisiä laajoja harjoituksia yhdessä liittolaisten kanssa. Naton Suomeen tulevat maajoukot eivät olisi Suomessa pysyvästi, mutta sitoutuisivat harjoitteluun ja tarvittaessa pysyvämpään läsnäoloon.
– Kyse olisi sellaisista joukoista, jotka tarpeen vaatiessa tulisivat tänne. Joukkoja, jotka olisivat jo harjoitelleet aiemmin Suomessa, ja käytännössä tottuneet meidän erityispiirteisiin.
Häkkäsen mukaan ulkomaisten maavoimien joukkojen pitäisi olla ”tarpeeksi isoja”.
– Meillä nyt on vielä neuvottelujen kohteena, että kuinka suuri tämä joukko-osasto olisi, mutta se pitää joka tapauksessa olla riittävän kattava ja suuri, jotta se muodostaa myös riittävää läsnäoloa kriisitilanteissa.
Tarkempaa tietoa Nato-joukoista tulossa helmikuussa
Se kuinka ulkomaisten joukkojen läsnäolo rahoitettaisiin, on vielä myös vailla lopullista ratkaisua. Pääosa kustannuksista menee Naton yhteiseen piikkiin, mutta myös Suomelle on tulossa kustannuksia.
– Olennaista on se, että on olemassa tilat ja rakenteet näiden joukkojen pidempäänkin majoittamiseen Suomessa.
Häkkäsen mukaan keskusteluja käydään edelleen syksyn ja talven aikana. Seuraava seurantapalaveri aiheesta on puolustusministerikokouksessa helmikuussa. Sitä ennen selviää muun muassa, minne Naton alaesikunta eli Pohjois-Euroopan maasodankäynnin johtokeskus sijoitetaan Suomessa.
Sijaintipaikkakuntaa Häkkänen ei vielä halua kommentoida millään tavalla.
– Me tunnetaan Suomi hyvin, ja kaikki maanpäälliset ja maanalaiset toimitilat täällä. Selvitys on edennyt kesän aikana hyvin ja teemme ratkaisun asiasta syksyn aikana.