– Teemme työtä, jossa meitä purraan, lyödään, syljetään ja potkitaan. Kenenkään työ ei voi olla sellaista, sanoo Tarja Haapasaari.
Haapasaari on lempääläläinen varhaiskasvatuksen opettaja, jolla on alalta 13 vuoden kokemus. Tällä hetkellä hän työskentelee esiopetuksessa. Aiemmin hän on työskennellyt myös päiväkotiryhmissä.
Yle keräsi päiväkodeissa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen työntekijöiltä kokemuksia päiväkotien arjesta. Kokemuksia jakoi lähes 250 henkilöä.
Monet kertovat, että väkivalta tai sen uhka on työssä viikoittaista, jopa päivittäistä. Vastaajien mukaan arjessa näkyvät erityisesti lasten keskittymisen ja tunteiden hallinnan haasteet, levottomuus ja aggressiivinen käytös. Myös Haapasaari on kohdannut työssään väkivaltaa.
– On heitelty tuolilla, pöytä on kaatunut melkein varpaille ja minua on purtu käsivarteen niin, että siinä oli selkeät puremajäljet viikon ajan. Kun minua purtiin, johtajisto oli sitä mieltä, että näitä sattuu, Haapasaari kertoo.
Päiväkotien työntekijät kertovat Ylelle erilaisista keinoista, joita päiväkodeissa on otettu käyttöön. Käytössä on esimerkiksi rauhoittumistiloja ja kuvakortteja, joiden avulla lapsi voi sanoittaa tunteitaan. Joissakin päiväkodeissa työntekijöiden käyttöön on hankittu kuulosuojaimia tai puremiselta suojaavia hanskoja.
Työntekijät toivoisivat selkeyttä keinoihin, joilla aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia voidaan rauhoittaa.
Lapsiasiainvaltuutettu on saanut yhteydenottoja varhaiskasvatuksen työntekijöiltä, jotka haluaisivat kiinnipito-oikeuden lakiin. Tällä hetkellä kiinnipidosta ei linjata varhaiskasvatuslaissa lainkaan.
Myös opetushallituksen viime keväänä julkaisema ohjeistus lapsen fyysisestä rajoittamisesta varhaiskasvatuksessa on suositus eikä siinä anneta tarkkoja toimintaohjeita.
Toiveena linjaus kiinnipito-oikeudesta
Aina aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen rauhoittamiseen eivät riitä sanat, vaan lasta joudutaan rajoittamaan fyysisesti eli pitämään kiinni, jotta hän ei satuta itseään tai muita.
Moni Ylelle kokemuksiaan kertoneista pitää kiinnipitoa viimeisenä keinona, mutta välttämättömyytenä silloin, kun tunnemyrskyn vallassa oleva lapsi aiheuttaa vaaraa. Selkeä enemmistö vastaajista toivoisi, että varhaiskasvatuslaissa linjattaisiin kiinnipidosta.
Kiinnipidosta ei linjata myöskään perusopetuslaissa, joka koskee kouluja. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti asiaan kantaa vuonna 2021, jolloin hän piti välttämättömänä, että kiinnipitämisestä säädettäisiin laissa.
Opetushallitus katsoo, että myös varhaiskasvatuslakia tulisi tarkastella oikeusasiamiehen ratkaisun pohjalta. Ministeriössä ei kuitenkaan ole vireillä lakiuudistuksia.
Varhaiskasvatuksen työntekijät kokisivat lakikirjauksen tuovan työhön turvaa ja selkeyttä, kun kiinnipitoon olisi olemassa kaikille yhteiset ohjeet. Myös Haapasaaren mielestä lakikirjaus olisi tarpeellinen, koska kiinnipitotilanteet ovat osa päiväkotien arkea.
Haapasaaren mielestä lakiin pitäisi kirjata myös päiväkotien velvollisuudesta järjestää koulutusta kiinnipidosta.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisille ei ole pakollista koulutusta väkivalta- ja kiinnipitotilanteisiin. Opetushallituksen mukaan vastuu tunnistaa koulutustarve on palvelun järjestäjillä eli kunnilla ja yksityisillä palveluntuottajilla.
– Meille tulleen palautteen perusteella kuntien välillä on eroja. Koulutuksen pitäisi tapahtua päiväkotien arjessa. Myös erityisopettajilla on merkittävä rooli osaamisen vahvistamisessa, sanoo opetusneuvos Kati Costiander Opetushallituksesta.
Haapasaari on saanut kiinnipitokoulutusta työpaikallaan. Hän kuvailee saamiaan koulutuksia lyhyiksi ja suppeiksi, mutta kokee niistä olleen hyötyä. Koulutuksissa on opetettu esimerkiksi kiinnipidossa käytettäviä otteita.
Myös moni muu varhaiskasvatuksen työntekijä kertoo Ylelle saaneensa koulutusta kiinnipitoon, useampi kertoo käyneensä väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn valmentavan AVEKKI- tai haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan valmentavan MAPA-koulutuksen. Osa vastaajista kertoo, ettei koulutusta ole ollut tarjolla lainkaan, vaikka sellaisille olisi tarve.
Myös opetusneuvos liputtaa lisäkoulutuksen puolesta.
– Lakiin ei joka tapauksessa voida tehdä kaiken kattavaa listausta erilaisista tilanteista. Siksi täydennyskoulutus ja jatkuva keskustelu ammattilaisten kesken on erityisen tärkeää, Costiander sanoo.