Torniolainen Kaius Almrot on kohdannut suuria vaikeuksia kehitysvammaisen tyttärensä pankkipalveluiden saamisessa.
Kun Almrotin tytär tuli täysi-ikäiseksi, hankki edunvalvojana toimiva isosisko pikkusiskolleen verkkopankkitunnukset Danske Bankista.
Almrotin mukaan hankinnan yhteydessä pankin kanssa sovittiin, että tunnusten haltija voi käyttää niitä avustettuna edunvalvojansa kanssa.
Asiat sujuivat mallikkaasti, kunnes pankki alkoi kysellä nuoremmalta tyttäreltä asiakkaan tuntemiseen liittyviä kysymyksiä. Kehitysvammainen tytär vastasi kysymyksiin avustettuna. Viestejä alkoi tulla yhä tiheämmin, lopulta kuukausittain.
Lopulta isosisko pyysi pankilta verkkopankin rinnakkaistunnuksia. Tunnuksia ei kuulunut, mutta kyselyt jatkuivat.
– Jossain vaiheessa verkkopankkipalvelu ilmoitti virheestä vastattaessa kyselyihin, jolloin isosisko lähetti pankille vastauksen nuoremman tyttäreni tililtä. Tähän pankki vastasi, ettei näin saa toimia ja sulki tyttären verkkopankkitunnukset kokonaan, Almrot kertoo.
Yle on nähnyt tyttären ja pankin välistä viestinvaihtoa. Sisarusten henkilöllisyys on Ylen tiedossa ja he ovat antaneet luvan tapauksen kertomiseen kehitysvammaisten pankkipalveluongelmia käsittelevässä jutussa.
Lähin konttori yli sadan kilometrin päässä
Pankki ilmoitti, että tunnukset voitaisiin palauttaa, jos kehitysvammainen tytär tulee lähimpään Ouluun konttoriin osoittamaan, että hän osaa käyttää pankkipalveluja.
Se on isän mielestä käytännössä mahdotonta. Matkustaminen yli sadan kilometrin päähän on liian vaikeaa tyttären terveydentilan vuoksi.
– Otin esille avustajan tarpeen ja sen, että verkkopankkitunnukset on aikoinaan myönnetty juuri avustajan tarve huomioiden, mutta pankki ei nähnyt tätä enää pätevänä syynä, Kaius Almrot kertoo.
Danske Bankista ei kommentoida yksittäistapausta.
Pankin päivittäispalveluista vastaava johtaja Heli Pieninkeroinen kertoo, että kaikki asiakkaat ovat tervetulleita pankin asiakkaiksi.
Hänen mukaansa pankkien tehtävänä on varmistaa, että asiakkailla on mahdollisuus käyttää verkkopankkipalveluita turvallisesti ja itsenäisesti.
– Nämä pankkitunnuksethan ovat aina henkilökohtaiset ja vastaavat siinä mielessä ihan sähköistä henkilötodistusta, että niillä pystyy asioimaan myös muissa kuin pankkien omissa palveluissa.
Danske Bankista korostetaan, että edunvalvottavan ei tule koskaan luovuttaa omia tunnuksiaan edunvalvojalle. Pankki voi luoda edunvalvontasuhteessa olevalle edunvalvojalle omat tunnukset, jolla hän voi hoitaa edunvalvottavan puolesta pankkiasioita.
Yle on kertonut aiemmin yritysten vaikeuksista avata pankkitiliä. Sen jälkeen kokemuksia pyydettiin yleisöltä kysymyslomakkeella.
Vaikeuksia tunnistautumisessa
Kehitysvammaiset saavat kyllä yleensä avattua pankkitilin, mutta verkkopankkitunnusten saaminen tuottaa usein ongelmia.
Näin toteaa kehitysvammaisten parissa työskentelevä Päijät-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikan erikoislääkäri Anna-Barbara Kress. Kressin mukaan puute vaikeuttaa merkittävästi kehitysvammaisten ja heidän lähiomaistensa arkea, sillä nyky-yhteiskunnassa oletetaan, että jokaisella on verkkopankkitunnukset.
Kress kertoo havainneensa, että kehitysvammaisilla on usein vaikeuksia digipalveluihin tunnistautumisessa. Esimerkiksi Kela-etuuksien tarkistaminen sekä Omakanta-palvelun käyttö on ilman verkkopankkitunnuksia vaikeaa, lähes mahdotonta.
Kressin mukaan pankit eivät yleensä myönnä verkkopankkitunnuksia luku- ja kirjoitustaidottomille kehitysvammaisille. Lievästi kehitysvammaiset, jotka pystyvät lukemaan selkokielisiä tekstejä, saattavat saada tunnukset, mutta käytännöt vaihtelevat eri pankkien välillä.
Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin prosentti väestöstä, mikä tarkoittaa noin 50 000–55 000 ihmistä.
Videolla Kehitysvammaisten tukiliiton juristi Saara Kokko kertoo, miten riskien yliarviointi voi johtaa avustettavana olevien oikeuksien kaventamiseen:
Lain ristiriitaisuus vaikeuttaa
Luottolaitoslaki edellyttää yhdenvertaisten ja syrjimättömien pankkipalveluiden tarjoamista kaikille ihmisille, Kehitysvammaisten tukiliiton juristi Saara Kokko muistuttaa.
– Lain perusteluissa mainitaan, että palveluita tulee mukauttaa tarvittaessa esimerkiksi henkilökohtaisella avustajalla, jotta myös vammaiset henkilöt voivat käyttää niitä. Tätä ei käytännössä toteuteta, Kokko kertoo.
Ristiriitaa luo se, että maksupalvelulaissa sekä laissa vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta painotetaan verkkopankkitunnusten henkilökohtaisuutta ja sitä, ettei niitä saa luovuttaa toisen henkilön haltuun.
Yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus, joka Suomessa on voimassa lain tasoisena, edellyttävät kuitenkin myös kohtuullisten mukautusten tekemistä ja oikeutta tuettuun päätöksentekoon.
Pankkivalvonnan johtava juristi Sanna Atrila Finanssivalvonnasta korostaa, että digitaalisten pankkipalveluiden mukautuksia tarvitsevat ihmiset ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Siihen kuuluvat kehitysvammaisten ohella myös muut esimerkiksi erilaiset toimintarajoitteiset henkilöt ja osa ikäihmisistä.
– Olemme jo useamman vuoden kannustaneet pankkeja kehittämään saavutettavuutta ja digitukea, jotta mahdollisimman moni pystyisi itse pankkipalveluita käyttämään, Atrila kertoo.
Isän taistelu tyttärensä oikeuksista jatkuu
Kaius Almrot kertoo, että tyttären oikeuksien puolustaminen vaatii paljon voimia.
– Kelan kanssa joutuu vääntämään jopa perusasioista ja omaishoitokorvaukset ovat harkinnanvaraisia, eikä niitä aina myönnetä.
Hän ja muu perhe jatkavat kamppailua, jotta kehitysvammainen tytär saisi tarvitsemansa palvelut ja oikeudet.
– Tämä on jatkuvaa taistelua, mutta toivomme, että asiat järjestyvät ja menevät parempaan suuntaan.