Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Tällainen on tekoälyn kuva saamelaisista – kokeilu paljastaa puutteet

Kun tekoäly kohtaa saamelaiskulttuurin, lopputuloksena tulee helposti stereotypioita. Kuvataiteilija Sunna Kitin mielestä koko tekoälyteknologia perustuu varastamiseen.

Dall-E-tekoälygeneraattorin luoma kuva vanhoista miehistä laavussa paistamassa lihaa.
Dall-E-niminen tekoälykuvageneraattori yrittää parhaan taitonsa mukaan luoda kuvan saamelaisista. Kuva: Mikkal Antti Morottaja / Yle
Mikkal Morottaja

Tekoälyllä luotuja kuvia ja videoita löytyy nykyään ympäri sosiaalista mediaa. Pinnalle on noussut tekoälykuvitusta myös saamelaisista. Lopputulemat eivät toistaiseksi ole kovin autenttisia muun muassa puvustukseltaan.

Oulussa asuva Antte Heatta kokeili Dall-E tekoälygeneraattorin avulla tehdä kuvia saamelaisista. Ajatuksena oli kokeilla miten paljon kyseinen tekoäly tietää saamelaisista. Heatan mukaan tekoälykuvitus ei anna oikeaa kuvaa nykysaamelaisista, mutta yllättyy siitä miten se osaa yhdistää tiettyjä piirteitä saamelaisiin.

– Tässä on tunturimaisemassa saamelaisia, kylä ja poroja. Jos miettii historiaa, niin onhan se jonkin verran oikein, Heatta pohtii.

Kuinka hyvin tekoäly osaa matkia saamelaistaidetta?

Toimittaja kokeili tehdä tekoälyohjelmistolla kuvia saamelaisista. Kuvageneraattorille voi esimerkiksi kertoa minkä tyylisen kuvan haluaa tai kenen taidetta sen toivoisi muistuttavan.

Tekoälylle kirjoitettiin ohjeeksi: Piirros saamelaisista saamen puvut päällä, niin kuin kuvan olisi piirtänyt taiteilija Sunna Kitti.

Kuvataitelija Sunna Kitti itse olisi ihmeissään, jos tekoälyohjelmistot osaisivat jäljitellä hänen tyyliään.

– Mielenkiintoista. Mikä alkuperäiskansa tämä niin kuin on? Eihän tämä tietenkään ole minun tyyliäni lähelläkään.

Dall-E-kuvageneraattorin näkemys viidestä saamelaisnaisesta sarjakuvatyyliin.
Dall-E-nimisen tekoälysovelluksen yritys tehdä sarjakuvapiirros saamelaisista niin kuin sen olisi piirtänyt kuvataiteilija Sunna Kitti. Kuva: Mikkal Antti Morottaja / Yle

Professori: Tekoäly saattaa lisätä stereotypioita

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyntieteen professori Hannu Toivonen on huomannut, millaisia riskejä tekoälykuvitus voi aiheuttaa. Hänen mukaan ilmeisen uhan tuo se, miten tekoäly antaa mahdollisuuden kaikenlaisiin suoriin huijauksiin. Lisäksi syntyy tiedostamattomia ongelmia, jotka voivat lisätä ennakkoluuloja.

– Koska kuvangenerointiohjelmat perustuvat koneoppimiseen ja matkimiseen, ne helposti toistavat stereotypioita ja jopa liioittelevat niitä.

Hannu Toivonen
Professori Hannu Toivonen on tekoälytaiteilija. Hän on tutkinut luovaa tekoälyä jo 15 vuotta. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Toivonen on myös tekoälytaiteilija. Hän on 15 vuoden ajan tutkinut tekoälyn luovaa puolta. Tekoälykuvituksen uhkien lisäksi tekoälykuvien tekeminen voi Toivosen mukaan tuoda käyttäjille hyvin voimaannuttavan kokemuksen.

Tekoälyn avulla voi käden käänteessä tehdä haluamaansa taidetta, vaikka pensseli ei muuten pysyisi kädessä. Toivonen tekee tekoälyllä erityisesti surrealistisia valokuvamaisia kuvia. Työnsä esimerkiksi hän mainitsee camp-henkisen suomalaisen avaruusohjelman 70-luvulta.

– Se on minulle tapa näyttää, mitä tällä hetkellä pystyy näillä työkaluilla tekemään. Kuka tahansa, ei tarvitse olla tietojenkäsittelytieteen professori. Itse käytän ihan yleisesti saatavilla olevia työkaluja näissä hankkeissa.

Toivonen haluaa työllään myös herättää kysymyksiä siitä, että mitä on taide ja mitä on luovuus sekä mitä se tietokoneiden tapauksessa voisi olla.

”Tekoälykulttuuri suututtaa koko kuvataitelijoiden yhteisöä”

Sunna Kitin mukaan internet on täynnä tekoälykuvia, joita ei voi käyttää referenssiaineistona. Hän oli etsinyt tietoa esimerkiksi siitä, millainen jokin tietty joki on ja Googlen kuvahaku toi tulokseksi tekoälyn tuottamia jokia.

– Mistä tavallinen ulkopuolinen ihminen löytää oikean tiedon tänä tekoälyn aikana? Siinä on suuret riskit. Mitä teet sellaisella kuvilla, missä mikään ei ole aitoa?

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti piirtää työnsä ääriviivoja tietokoneen näytölle.
Kuvataitelija Sunna Kitti ei ollut järin tyytyväinen näkemiinsä tekoälykuviin. Hän olisi vihainen, jos tekoälyohjelmistot varastaisivat hänen taidettaan. Kuva: Linda Tammela / Yle

Kitin mukaan kuvataiteilijoiden yhteisöä suututtaa nykyajan tekoälykulttuuri. Koko teknologia perustuu hänen mukaansa varastamiseen ja se vie ihmisten työt. Monet ovat koko elämänsä harjoitelleet piirtämistä ja kulkeneet vuosia taidekouluissa.

– Sitten tulee sellainen ohjelma, johon vaan kirjoitetaan, että ”tee minulle revontulet”. Kyllähän se aiheuttaa mielipahaa monelle, Kitti kertoo.

Tekoälykuvien erottaminen aidoista kuvista yhä vaikeampaa

Professori Hannu Toivosen mukaan nykyiset tekoälygeneraattorit ovat monen tasoisia. Ammattilaistason käyttäjä saa aikaan hyvin autenttisen oloisia kuvia.

Dall-E tekoälygeneraattorin luoma kuva miehestä, joka kävelee yhdessä porolauman kanssa talvisessa ympäristössä.
Toimittajan tekemästä tekoälykuvasta huomaa nopeasti, että kuvat eivät ole aitoja valokuvia. Dall-E-kuvageneraattorille annettiin ohjeeksi generoida kuva saamelaisesta paimentamassa poroja talvella. Kuva: Mikkal Antti Morottaja / Yle

Toivosen mukaan tekoälyn käden jälkeä on yhä vaikeampi huomata. Tekoälyä käytetäänkin enenevissä määrin esimerkiksi markkinoinnissa. Sen avulla voi helposti tuottaa omaan tiettyyn tarpeeseen soveltuvia kuvia siten, ettei tarvitse järjestää kalliita kuvauksia.

– Sähköpostiin tulleessa mainoksessa huomaa, että henkilön käden väri muuttuu, kun sen menee jonkin esineen ohi. Tällaisista virheistä voi bongata välillä, että tämä on tekoälyllä tehty kuva, Toivonen kertoo.

Toimittaja testasi millainen näkemys tekoalyllä on saamelaisista.

Suosittelemme