Tänään lauantaina tulee kuluneeksi 40 vuotta Merenkurkussa tapahtuneen rahtilaiva M/s Eiran tuhoisasta karilleajosta.
Suuressa puutavaralastissa ollut laiva oli matkalla Kokkolasta kohti Algeriaa, kun se ajoi 31.8. 1984 aamuyöllä viiden metrin syvyydessä olleelle karille.
14 solmun eli runsaan 25 kilometrin vauhdissa tapahtunut karilleajo teki 169-metrisen aluksen pohjaan jopa 85 metriä pitkän repeämän.
Merenkurkun ulkosaariston eri osiin ajautui kovassa tuulessa 300 tonnia raskasta polttoöljyä, joka tappoi laajalla alueella tuhansia muuttomatkalla olleita lintuja.
Raskasta polttoöljyä pääsi mereen myöhemmin lisääkin, kun Eira hinattiin Vaasaan ja sen jälkeen vielä sieltä pois. Kaiken kaikkiaan tuhoalue levittäytyi noin 1 500 neliökilometrin alueelle.
Rantojen puhdistamisyritykset lannistavia
Vaasalainen Jaakko Salo kuului Merenkurkun lintutieteellisen yhdistyksen pieneen merikotkatyöryhmään. Hän oli yksi linnuston pelastustehtävissä mukana olleista vapaaehtoisista.
Pelastusurakasta tulikin lopetusurakka, kun öljyn tahrimia lintuja kuoli ja elossakin löydetyt jouduttiin lopettamaan.
– Siihen aikaan ei ollut muuta keinoa kuin lopettaa linnut. Ruotsissa oli jo kehitetty keino pestä lintuja, mutta meidän tapauksessa se olisi ollut enempi kuolemisen pidentämistä. Lopetettavia lintuja oli yli 1 700.
Linturyhmän lisäksi Merenkurkun saariston eri osissa oli valtava joukko vapaaehtoisia, jotka yrittivät puhdistaa raskaan polttoöljyn tahrimia rantoja. Salo kuvaa urakkaa lannistavaksi.
– Meillä oli minkin ja ketun ruokintalastoja, joilla kaavittiin öljyä kiviltä. Huomasimme, että me itse oikeastaan levitetään samalla sitä, kun meillä oli saappaat ja vaatteetkin öljyssä.
Linnut käyttäytyivät eri tavalla
Lintutyöryhmä joutui käymään läpi 109 saarta. Joidenkin lintulajien löytäminen oli haastavaa. Siinä missä haahkat kiipesivät luodon korkeimmalle kivelle, riskilät kaivautuivat vahingoittuneina kivien koloon ja isokoskelot pakenivat öljyyntyneinä esimerkiksi metsiin piiloon. Ne saattoivat lentää kauaskin.
– Pisimmälle ehtinyt isokoskelo löytyi neljän kilometrin päästä keskusluotsiasemalta, jonne se oli kävellyt tietä pitkin.
Toivottoman pelastusoperaation pieni valonpilkahdus oli se, että telkkiä menehtyi öljykatastrofissa suhteellisen vähän. Jaakko Salo selittää asiaa lintujen viisaalla käytöksellä.
– Kun tulee jotain levottomuutta, telkkä nousee siivilleen ja lähtee suojaisille paikoille, esimerkiksi metsälammille ja -järville.
Salo uskoo samanlaisen katastrofin olevan Merenkurkussa vain ajan kysymys.
– Tilastoilla on ikävä kyllä taipumus toteuttaa itseään. Toivon, että se ei tulisi lintujen muuttoaikana, koska se on se pahin. Muuttavat linnut vievät öljyä mukanansa, ja pesäpoikaset tuhoutuvat.
Varautuminen öljykatastrofiin parempi kuin ennen
Puomit, jotka Eiran öljytuhoalueelle vietiin estämään öljyn leviämistä, osoittautuivat liian mataliksi. Pinnassa ollut öljy pääsi huuhtoutumaan niiden yli.
Nykyisin viranomaisilla on paremmat edellytykset saada öljyonnettomuus hoidettua. Puomit ovat parempia, ja niitä on käytössä enemmän.
– Paljon on kehittynyt ja tapahtunut neljässäkymmenessä vuodessa. Ennen kaikkea varautuminen on hoidettu nyt paremmin. Meillä on valmius ja olemme varautuneet tällaisiin isoihin isoihin onnettomuuksiin, Länsi-Suomen merivartioston toimialajohtaja Niklas Gusev sanoo.
Gusev kertoo, että Pohjanlahdella viranomaisilla on valmius reagoida 5 000 tonnin öljypäästöön eli huomattavasti Eiraa isompiin öljyonnettomuuksiin.
Toinen asia, joka neljässäkymmenessä vuodessa on muuttunut, on tiedonkulun ja tiedottamisen nopeus. Onnettomuuspaikalle saadaan tarvittaessa nopeasti vahvistusta: ihmisiä ja resursseja.
– Lisäksi öljyntorjuntaa harjoitellaan ahkerasti. Ensi viikolla harjoitellaan Hangon edustalla kaikkien Itämeren maiden yhteisessä harjoituksessa.
Niklas Gusev huomauttaa, että öljypäästöt ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun valvontaa on lisätty ja myös seuraamuksia on langetettu niin laivoille kuin varustamoillekin.
Teknisestä kehityksestä huolimatta virheitä kuitenkin tapahtuu edelleen eikä Eiran kaltaisen onnettomuuden mahdollisuutta voi sulkea pois.
– Tiedetään, että merillä seilaa aika huonokuntoisiakin aluksia ja liian halpa työvoima aluksilla lisää onnettomuuden riskiä merkittävästi.