Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Pori Jazzin taustavaikuttaja kaipaa kaupunkia festivaalin takuumieheksi – poliitikot eivät innostu ajatuksesta

Festivaalin taloustilanne on viime vuosina heikentynyt, ja äskettäin uutisoitiin organisaation lomautuksista. Yle kysyi porilaisvaltuutettujen näkemyksiä kaupungin lisätuesta.

Pori Jazz -kyltti ja ihmisiä nurmikolla.
Pori Jazzia vaivasi tänä kesänä yleisökato. Arkistokuva Kuva: Kati M. Rantala / Yle
Kati M. Rantala,
Antti Laakso

Porin kaupungin on väistämättä osallistuttava Pori Jazzin talouden tasapainottamiseen, arvioi Pori Jazz 66 -yhdistyksen hallituksen jäsen Aaron Michelin.

Jazzeilla on takanaan useampi tappiollinen vuosi. Tilanne on herättänyt paljon keskustelua Porissa. Arvostelu on kohdistunut muun muassa festivaaliyhdistyksen johtoon.

Ihmisiä Pori Jazzeilla lokkilavan edessä.
Synkät pilvet festivaalin yllä latistivat jossain määrin tunnelmaa menneenä kesänä. Kuva: Tapio Pukkila / Yle

Michelinin mielestä festivaalin lähtökohdat olisi syytä muistaa.

– Pori Jazzin taustalla on todellisuudessa vain reilun sadan jäsenen rekisteröity yhdistys. Pienestä alkanut tapahtuma on kasvanut matkan varrella suureksi kansainväliseksi festivaaliksi.

Michelin sanoo, että on tärkeää pohtia, kuka tapahtuman omistaja oikeastaan viime kädessä on.

Pori Jazz ei saa talouttaan tasapainoon ilman kaupungin apua, sanoo Aaron Michelin
Näin tilannetta arvioi Pori Jazz 66 -yhdistyksen hallituksen jäsen Aaron Michelin. Toimittajana Kati M. Rantala.

Näkymätön omistaja

Michelin on tituleerannut Porin kaupunkia Satakunnan Kansassa julkaistussa kirjoituksessaan jazzien ”näkymättömäksi omistajaksi”. Hän tarkoittaa, että vaikka Pori Jazz on muodollisesti yhdistys, käytännössä Porin kaupunki saa festivaalista suurimmat hyödyt, ja siksi sen pitää olla takaamassa festivaalin jatkumista.

Aaron Michelin nostaa esille, että Pori Jazz voisi tehdä samankaltaisen uudistuksen, joka on jo meneillään Porissa järjestettävässä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Suomi-areenassa. Porin kaupunki ja MTV ovat perustaneet yhtiön, jonka vastuulla Suomi-areena on jatkossa.

– Eri vaihtoehtojen pohjana on varmasti se, että Pori Jazzilla olisi joku ammattimainen omistaja. Teknisesti ottaen lienee ihan sama, kuka omistaa yhtiön, kunhan pidetään vain huoli siitä, että festivaali pysyy Porissa.

Keikalta voi poistua niin monella tapaa, saksofonisti Timo Lassy ja trumpetisti Jukka Eskola poistuivat päälavalta soitellen.
Saksofonisti Timo Lassy ja trumpetisti Jukka Eskola poistuivat päälavalta soitellen tämän vuoden jazzeilla. Kuva: Anna-Mari Vuollet / Yle

Michelin uskoo, että Porin kaupungille ja kaupunkilaisille olisi mieleen, jos tilanteeseen löytyisi paikallinen ratkaisu, jolla saataisiin enemmän osaamista ja rahaa jazzien taakse.

– Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyisellä tavalla, mutta niin, että kaupungin kanssa neuvotellaan jonkinlainen mekanismi heikkojen vuosien rahoitusmahdollisuuksista. On se sitten lainaa, suoraa tukea tai joku muu malli.

Valtuutetut: Kaupunki ei ole takaaja

Porin poliitikot eivät pääosin ole innostuneita laittamaan lisää veronmaksajien rahaa Pori Jazzin tukemiseen.

Festivaalin merkitys Porille on valtuutettujen mielestä itsestäänselvyys, mutta kaupungilla ei heidän mielestään ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuutta ottaa festivaalista isompaa vastuuta.

Yle kysyi asiaa kaupunginvaltuutetuilta ja sai 24 vastausta. Vastaajista vahva enemmistö katsoo, että Pori Jazz ei voi pitää kaupunkia Michelinin kuvaamana ”näkymättömänä takaajana”, jos festivaalin taloustilanne ajautuu umpikujaan.

– Ennen varmasti oli näin, mutta ajattelen, että tilanne on muuttunut, Tiina Puska (sd.) arvioi.

– Tällaisen toimenpiteen olisi voinut ymmärtää silloin, kun Pori Jazz oli alkava kulttuuritapahtuma, muttei tässä vaiheessa, kun toiminta on jatkunut vuosikymmeniä, Kaarina Ranne (vihr.) kommentoi.

Kertaluonteinen tuki mahdollinen

Monet valtuutetut korostavat, että on festivaalin taustaorganisaation omalla vastuulla laittaa talous kuntoon.

Pori Jazz on kaupungin strateginen tapahtumakumppani ja saa vuodessa tukea noin 200 000 euroa. Tämä yhdistettynä festivaalia hyödyttävään infran ja puistojen ylläpitoon on heidän mielestään tarpeeksi.

– Kaupunki kantaa toki oman vastuunsa, mutta kyseessä on liiketoiminta, joka tulee saada kannattavaksi, Mikael Ropo (kok.) toteaa.

Osa vastaajista pitää kuitenkin selvänä, että jos Pori Jazz on erittäin pahoissa vaikeuksissa, Porin kaupungin lisäapua tarvitaan.

– Jonkinlainen tuki on ehkä pahassa tilanteessa tarpeen. Tarkkaa harkintaa tulee käyttää. Koko alkuperäinen jazz-idea on ohjelmistoltaankin muuttunut, eikä suinkaan parempaan suuntaan, valtuutettu Simo Korpela (kd.) sanoo.

Kertaluonteista tukea pohtii myös Hanna Raitakari (kok.). Antero Kivelä (vas.) on ainoa, joka sanoo olevansa Porin takaajaroolista aivan samaa mieltä Michelinin kanssa.

Uudistukset eivät miellytä poliitikkoja

Pori Jazzin viimeaikaiset muutokset herättävät valtuutetuissa pääosin kielteisiä ajatuksia. Suurimpien konserttien rajaaminen vain täysi-ikäisille, omien juomien tuomisen kielto, jazzkadun häviäminen Etelärannasta ja tilalle tullut Kirjurinluodon jazzpuisto eivät saa kiitosta.

Puisto hämärtyvässä illassa, puut valaistu värikkäillä valoilla. Etualalla Pori Jazz-kyltti
Jazzpuisto korvasi jazzkadun vuonna 2018. Kuva: Kati M. Rantala

– Jazzpuistoa en ole kuullut kenenkään kehuvan. Sinne ei ole mitään tarvetta itsellänikään mennä, kun taas jazz-katu oli aina mukava käydä. Pääkonserttien ikärajan nostaminen sai myös kritiikkiä, ja tiedän joidenkin ihmisten jättäneen siitä syystä konsertit tänä vuonna väliin, Marianne Ostamo (ps.) sanoo.

Pori Jazz saa myös säästövinkin Liike Nytin valtuutettu Niko Viinamäeltä.

– Ainoa asia, jolla kaupunki voi tukea, on että se kieltää Pori Jazz ry:tä tarjoamasta valtuutetuille ja kaupunginhallitukselle ilmaislippuja tapahtumaan. Nythän kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet kolmen päivän liput ja valtuutetut yhden päivän liput kahdelle hengelle vastikkeetta, Viinamäki sanoo.

Suosittelemme