Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Matti Vanhasen suora arvio: Marinin hallitus olisi kaatunut ilman kahta suurta ongelmaa

Matti Vanhasen päiväkirjat näyttävät, kuinka Sanna Marin tukeutui häneen. He myös hioivat strategiaa ennen Niinistön kohtaamista tv:ssä.

Martti Ahtisaari poistuu muiden hautajaisvieraiden kanssa kirkosta.
Vanhasen päiväkirjamerkinnät näyttävät, kuinka Marin tukeutui Vanhaseen vaikeuksien keskellä. Kuvassa muun muassa Vanhanen, Marin ja edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari SDP-poliitikko Matti Ahteen hautajaisissa 25. tammikuuta 2020. Kuva: Kimmo Brandt / AOP
Kai Byman

– Tapasin Sanna Marinin ja rohkaisin häntä kaikin tavoin. Hän kuunteli omia kokemuksiani. Minulle on syntynyt hänestä hyvä kuva.

Näin kuvaa ensikohtaamistaan Sanna Marinin (sd.) kanssa joulukuussa 2019 Suomen entinen pääministeri, valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhasen päiväkirjoihin perustuva uutuuskirja Kriisien keskellä (Otava) käsittelee Suomen poliittista elämää vuosina 2019–2023. Hän toimi kyseisenä ajanjaksona eduskunnan puhemiehenä ja valtiovarainministerinä.

Vanhasen päiväkirja paljastaa Marinin hallituksen paradoksin – ilman kriisejä hallitus olisi kaatunut
Vanhasen teosta käsiteltiin myös Politiikkaradion jaksossa 25. syyskuuta.

Vanhasen kirjoituksista piirtyy kuva, kuinka Marin haki Vanhasesta tukea tilanteissa, joissa presidentti Sauli Niinistö otti osaa Suomen sisäpolitiikkaan.

– Hän (Marin) kysyi varovasti, miten pitäisi suhtautua presidentti Sauli Niinistön aktiivisuuteen. Kerroin, että olin kuullut hänen pitävän koronaviruksen merkeissä yhteyttä puoluejohtajiinkin... sopii huonosti hänelle. Ei saisi syntyä kuvaa kahdesta johtajasta, Vanhanen kirjoittaa.

Sanna Marin kättelee Matti Vanhasta.
Marin ja Vanhanen kättelivät toisiaan entisten pääministerien juhlalounaalla 27. syyskuuta 2022. Marin oli tuolloin vielä itse pääministeri. Kuva: Mikko Koski / Yle

Kirjasta käy ilmi, että Marinilla ja Vanhasella oli alusta alkaen läheiset ja luottamukselliset välit.

– Marin kiitteli reilu viikko sitten antamastani lausunnosta, jossa totesin, että Kreikan pakolaistilanne kuuluu hallitukselle eikä presidentille. Niinistö on tässä sittenkin pieni murhe… Vanhanen kirjoittaa.

Marin kysyi usein neuvoa ja opastusta Vanhaselta, joka kertoo suositelleensa Marinille, että tämän kannattaisi ryhtyä säännöllisesti pitämään koronapandemiaan liittyviä tilannekatsauksia.

– Sanoin, että päivittäiset tilannekatsaukset veisivät presidentti Niinistöltäkin tilaa pois. Marinilla on hyvä ote asioihin.

Kritiikkiä nyrkille

Edellä kuvattu keskustelu käytiin maaliskuussa 2020. Vanhanen oli tuolloin eduskunnan puhemies. Nyt hän on virallisesti eläkeläinen.

Vanhanen kirjoittaa kirjassaan samoihin aikoihin, kuinka julkisuudessa esitetyt arviot ja vertailut Marinin ja Niinistön rooleista painoivat pääministeri Marinia. Vanhanen kehui ja kannusti.

Sitten nyt jo edesmennyt kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) soitti Vanhaselle ja kertoi keskustelevansa säännöllisesti presidentti Niinistön kanssa muun muassa koronakriisin johtamisesta.

– En tiedä, kumman sanomaa oli, mutta olivat huolissaan valtioneuvoston yleisjohdosta koronakriisin aikana ja kaipasivat ”nyrkkiä”, suppeaa johtoryhmää. Kehotin, että ei mainitsisi presidenttiä, kun turvallisuuskomitean kokoonpanoa mietitään. Valitettavasti uskon, että hän ei malta pitäytyä sivussa, ja näillä kontakteilla hän heikentää hallituksen toimintakykyä, vaikka kuinka olisi pyrkimys auttaa, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen sanoo esittäneensä toivomuksen, että pääministerijohtoiselle järjestelmälle osoitettaisiin tukea sen sijaan, että perustettaisiin jonkinlainen nyrkki.

– Suppean ”nyrkin” tai turvallisuuskomitean puolestapuhujat ajavat käytännössä ”kaappausta” normaaliin parlamentaariseen järjestelmään verrattuna, Vanhanen kirjoittaa.

Erään version mukaan ”nyrkkiin” oli kaavailtu vahvaa roolia puolustusvoimille, poliisille ja myös presidentille. Kokoomuslaiset puhuivat ”hätätilahallituksesta”, kirjassa kirjoitetaan.

– Arvelin, että keskustelu ”nyrkistä” oli karannut pahasti yli sen alkuperäisen esittäjän ajatusten.

Eduskunta vietti valtiopäivien avajaisia 13. huhtikuuta 2023.
Kuvassa Marin ja Niinistö valtiopäivien avajaisissa 13. huhtikuuta 2023. Marinin johtama SDP oli vasta huhtikuun alussa jäänyt eduskuntavaaleissa kolmanneksi kokoomuksen ja perussuomalaisten taa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sitten Sauli Niinistö soitti Vanhaselle, ja lähestyi samaa teemaa kuin Kanerva, mutta varovaisemmin. Hän kysyi tsunamikokemuksesta ja silloisesta johtamisjärjestelmästä.

– Sanoin kantanani, että johtamisen täytyy olla suoraan pääministerin alla.

Tsunamilla Niinistö viittasi Intian valtameressä joulukuussa 2004 tapahtuneeseen vedenalaiseen maanjäristykseen, joka aiheutti valtavia hyökyaaltoja. Se tuhosi suuria alueita Kaakkois-Aasian rannikolla, muun muassa Thaimaassa. Vanhanen oli tsunamin aikaan Suomen pääministeri.

Maaliskuussa 2020 Suomi päätyi koronavirustilanteen takia ottamaan käyttöön niin sanotun valmiuslain. Sen tarkoituksena oli poikkeusoloissa suojata väestöä ja maan talouselämää, turvata maa.

– Keskustelin muun muassa pääministeri Marinin kanssa kahvilassa valmiuslain luonteesta. Hän kertoi, että ”joka aamu herää kuin painajaiseen, voiko tämä olla totta”, Vanhanen kirjoittaa.

”Sivusta puuttuminen mielletään helposti kritiikiksi, että ”nuoret” eivät osaa”

Kevään ja kesän taitteessa 2020 Kultaranta-keskusteluissa Vanhasta ja Marinia odotti yhteisesiintyminen presidentti Niinistön kanssa. Kolmikon oli määrä pohdiskella koronapandemian jälkeistä aikaa.

Vanhanen ja Marin katsoivat tarpeelliseksi jo etukäteen hioa yhteistä strategiaa.

– Laitoin Marinille viestin, että puhutaan ennen sunnuntain tv-keskustelua. Pelkään, että presidentti saattaa vetämässään keskustelussa pyrkiä luomaan asetelman, jossa koko kolmikko jotenkin yhtyisi hänen pohdiskeluunsa. Viestitin Marinille, että nyt pitää vaalia hallituksen neuvottelutilaa eikä kaventaa sitä.

Sitten oli Paavo Lipposen (sd.) aika soittaa Vanhaselle ja ilmoittaa syvä huolestumisensa kriisijohtamisen ympärille syntyneestä, kulissien takaisesta kärhämästä.

– Olimme samaa mieltä pääministerin roolista ja rajan pitämisestä selkeänä eri valtioelinten välillä. Lipponen sanoi rauhoittuvansa kuultuaan kantani. Uskon, että presidentti tarkoittaa hyvää tukeakseen hallitusta, mutta sivusta puuttuminen mielletään helposti kritiikiksi, että ”nuoret” eivät osaa, Vanhanen kirjoittaa.

Myös Lipponen on Suomen entinen pääministeri.

– Tämä ajattelu ei kaipaa vanhasta maailmasta järjestelmän liepeillä toimivia valtakeskittymiä, vaan kriisiä on kyettävä johtamaan samalla organisaatiolla ja vastuusuhteilla kuin normaaliakin aikaa. Tässä perustausta sille, miksi en asettunut tukemaan presidentin ”nyrkkiä”, Vanhanen summaa.

Matti Vanhanen.
Vanhanen kirjoittaa kirjassaan, kuinka hän uskoi presidentti Niinistön tarkoittaneen hyvää, mutta että sivusta puuttuminen nähtäisiin helposti kritiikkinä ”nuorille” päättäjille. Vanhanen kuvattiin jääkiekon MM-kisojen avajaisissa 10. toukokuuta 2023. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Vanhasen mukaan kaksi kriisiä – korona ja sota – lukitsivat Marinin hallituksen lähes koko kaudekseen ”kriisitunnelmaan”, jossa muut asiat jäivät sivuosaan. Kokonaisuudesta syntyi valtiontalouteen massiivinen alijäämä. Pelkästään vuonna 2020 valtiolle otettiin uutta velkaa 19 miljardia euroa.

– Keskustan sisällä kritiikki hallitusta kohtaan oli jo kasvanut suureksi, mutta kaikki tajusivat, että ei hallitusta voi kaataa keskellä koronan poikkeustoimia, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen arvioikin, että Marinin hallitus olisi kaatunut ilman koronakriisiä ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Kuuntele myös Politiikka-Suomen henkilökuva (25.10.2021):

Matti Vanhanen

Suosittelemme