Varsinaissuomalaiset kunnat eivät ole myöntymässä hyvinvointialueen ehdottamiin sote-kiinteistöjen vuokranalennuksiin.
Varha ehdotti tammikuussa lähettämässään kirjeessään vuokrakohteesta riippuen 2–5 euron vuokranalennusta neliömetriltä. Vastausaikaa annettiin kunnille syyskuun loppuun.
Kirjeessä Varhan järjestämisjohtaja Antti Parpo ja kiinteistöjohtaja Timo Seppälä muistuttivat kuntia Varhan suuresta alijäämästä ja sen kattamisen tarpeesta. Hyvinvointialueelle siirtyi vuoden 2023 alussa suuri määrä sote-kiinteistöjä kunnilta. Kiinteistöt ovat Varhalla vuokralla.
Valtaosa kunnista ei ole suostunut markkinaehtoisten vuokriensa alentamiseen. Kielteisen päätöksen ovat tähän mennessä tehneet Turku, Salo, Raisio, Masku, Parainen, Kustavi, Aura, Lieto, Vehmaa ja Laitila.
Ensi viikolla kirje on käsittelyssä esimerkiksi Marttilassa, Kemiönsaaressa ja Mynämäessä. Myös ne aikovat sanoa Varhalle ei.
Vehmaa: ”kunnat eivät voisi muuttaa vuokria”
Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskisen mukaan Varsinais-Suomen kuntajohtajat ovat keskustelleet yhdessä kirjeestä kokouksissaan.
Koskinen painottaa, että kunnilla ei ollut edes mahdollisuutta muuttaa vuokria, koska vuokrasopimus on määräaikainen ja valtioneuvoston erillisellä asetuksella asettama.
Vehmaan kunnanhallitus hyväksyi viime viikon maanantaina yksimielisesti kunnanjohtajan esityksen, että Varhan ehdotus vuokranalennuksista hylätään.
– Ymmärrykseni mukaan tässä on aika vaikea lähteä ylemmän viranomaisen, eli valtioneuvoston asetusta, vastaan, Koskinen sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että kunnat tietävät hyvin hyvinvointialueen talouspaineet.
– Kun valtioneuvoston asetukseen perustuva vuokrasopimus päättyy, niin meillä on valmius keskustella hyvinvointialueen kanssa. Vehmaalla on kiinnostusta investoida itsekin sote-kiinteistöihinsä.
Varha toivoi vuokrista 10 miljoonan säästöjä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen järjestämisjohtaja Antti Parpo kertoo, ettei kuntien kieltävä vastaus tullut yllätyksenä. Kuntien tiukka taloustilanne oli tiedossa kun kirjettä lähetettiin.
– Ei se yllätä. Hyvinvointialueella taloustilanne kuitenkin on se mikä on ja olemme halunneet katsoa kaikki kortit säästöjen etsimiseksi, mutta ei kuntien vastaus mikään suuri yllätys ole, Parpo sanoo.
Oliko Varhan kirje kunnille siis yritys pilkkiä kunnilta halvempia vuokria siltä varalta, että joku sattuisi alennuksen antamaan?
– Niin, kyllä se vähän senkin tyyppinen oli. Kyllä tässä on hyvässä hengessä vuoropuhelua kuntien kanssa käyty jo ennen tätä kirjettä. Mutta pilkkiyritys, varmaan sitä voi sellaiseksi kuvata, Parpo toteaa.
Valtioneuvoston asetuksesta Parpo toteaa, että yhteistä vuokrasopimusta olisi Varhan mukaan voitu kyllä muuttaa.
– Yhteisestä sopimuksesta varmaan olisi voitu muuttaa. Ehkä emme lakia näin kirjaimellisesti tässä kohtaa lue.