Reelika Kopli muutti vuonna 2012 Virosta Suomeen Keravalle.
Puoliso työskenteli jo Suomessa, ja Kopli muutti perässä pariskunnan pieni vauva mukanaan.
Ensin Kopli ajatteli, että saisi Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä.
Hän oli 24-vuotias ja valmistunut juuri Virossa tekniikan maisteriksi liha- ja maitoteknologiasta.
Pian hän kuitenkin ymmärsi, että se ei riittänyt.
Perheeseen ehti syntyä toinenkin lapsi ennen kuin hän viimein vuonna 2015 sai töitä hyvän ystävänsä kautta.
Kopli aloitti Tuusulassa sijaitsevassa koulussa iltasiivoojana.
– Olin täynnä tuskaa. Olin pettynyt siihen, etten saanut koulutustani vastaavaa työtä.
Siivoojille noin 2 500 avointa työpaikkaa
Lähihoitajille, myyjille ja siivoojille on tällä hetkellä eniten avoimia työpaikkoja. Näin kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto.
Osaan tilastossa olevista ammattinimikkeistä kuuluu myös enemmän saman alan ammatteja kuin alla olevassa grafiikan selitteessä näkyy.
Esimerkiksi siivoojille on tällä hetkellä noin 2 500 avointa työpaikkaa.
Avoimia työpaikkoja on paljon auki ammateissa, joissa on paljon työntekijöitäkin.
– Siivoojat ovat iso ammattiryhmä, joten myös paikkoja avautuu paljon. Lisäksi ammatissa on paljon vaihtuvuutta, mikä lisää avoimia työpaikkoja, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja.
Puhtausalan neuvonta- ja koulutusjärjestö Puhtausala ry:n mukaan siivoustyötä tekeviä henkilöitä on Suomessa 74 000.
Toisaalta TEMin Liisa Larja korostaa, että siivoojia on samaan aikaan työttömänä 5 500.
– Siivoojan työ on tyypillinen ala, missä on paljon epätyypillisiä työsuhteita eli osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä. Työajat voivat olla monelle hankalia.
Jos esimerkiksi on pieniä lapsia, voi olla vaikea ottaa vastaan yötöitä. Voi myös olla, että työssä tarvitaan omaa autoa.
Kun taloudessa ei mene hyvin, siivoustyönkin kysyntä heikkenee.
– Vaikka työpaikkoja on lukumääräisesti edelleen paljon, ei työn löytäminen silti välttämättä ole helppoa. Yksittäisen siivoojan kannalta siellä on myös todella monta muuta siivoojaa, jotka kilpailevat samoista paikoista.
Ylpeä siivoojan työstä
Vuonna 2015 Reelika Koplilla oli kaksi taaperoikäistä lasta. Hän huomasi, että iltatyö koulussa ei istunut arkeen.
Kopli pääsi tekemään samassa koulussa siivoustyötä päivätyönä.
Työn ohessa Kopli suoritti puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon. Häntä opettanut Maarit Liukolampi korosti tämän alan tärkeyttä. Pikkuhiljaa Kopli alkoi innostua alasta enemmän.
Myöhemmin Kopli pääsi kyläkouluun yhdistelmätyöntekijäksi.
Sitten hän eteni urallaan esihenkilötehtäviin.
Nyt 36-vuotias Kopli on työskennellyt kaksi vuotta Helsingin kaupungilla puhtauspalvelutiimin suunnittelijana.
– Siivoojan kokemuksellani on valtava merkitys. Olen todella ylpeä siitä, että olen elämässäni tehnyt siivoustyötä, vaikka koulutus on ollut maisteri.
Yhdellä pienellä sanalla on merkitystä
Koplin mielestä siivoojien ammattia ei arvosteta vieläkään tarpeeksi.
Myönteistä palautetta työstä tulee siivoojille harvoin. Kuitenkin se huomataan, kun toimistohuone jää siivoamatta ja siitä kerrotaan heti, jos siivooja ei ole suorittanut töitään.
Kopli muistuttaa, että siivoojatkin ovat osa työyhteisöä. Aamulla voi tervehtiä, kun näkee siivoojan työpaikalla.
– Jokaisen pieni sana, tervehtiminen ja viisas, ystävällinen puhe ovat tärkeitä asioita.
Kopli kannustaa erityisesti nuoria kokeilemaan siivousalaa.
– Siivoustyötä tarvitaan joka päivä. Jokainen tarvitsee siivousosaamista kotona, ja se on taito, jota kukaan ei ota sinulta pois.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.