Go vázzá meahcis, de dovdá ja gullá, mo eana lea nu goikkis, ahte dego moallanivčče gápmagiid vuolde. Boazodoalli Veikko Feodoroff lea loahppageasi ja álgočavčča áigge sáhttán meastta suorpmaiguin rehkenastit galle guobbara lea oaidnán.
– Eai leat ihtán guobbarat, in leat jur gostige oaidnán. Suoidnemánu loahpas doppe jeakkis ledje moadde guobbara, muitala Feodoroff.
Boazu dárbbaša guobbariid, vai ceavzá badjel dálvvi.
– Boazu ferte buoidut vai birge dálvvi badjel. Buoidi lea bohccui degomat ”várrebiepmu”.
Jus ii leat guoppar, dat váikkuha garrasit bohccuide ja daid bokte boazodoalliide, go bohccot eai buoiddo ja dat oidno daid deattus.
– Čearpmahis oažžu dadjat, ahte aŋkke golbma kilo váikkuha dat, leatgo guobbarat vai eai. Stuorát bohccui dat sáhttá váikkuhit viđas logi kiloi, árvala Feodoroff.
Varas dálkádatrievdama ja sámiid guoski raporttas seamma fuolla
Dutkit Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni J. K. Jaakkola ja Suvi Juntunen leat čohkken duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii sierra raportta, mii gieđahallá dálkkádatrievdama váikkuhusaid Suoma sámi kultuvrii. Das gieđahallet mo dálkkádatrievdan váikkuha dál ja boahttevuođas sámiide.
Raporttas maiddái máinnašit guobbariid.
Fuones guopparjahki maiddái heajuda bohccobierggu vuovdinvejolašvuođaid ja boazodoalu dietnasiid, čállet varas raporttas.
Feodoroff muittuha, ahte guopparkeahtes čakča váikkuha guhkás boahtteáigái.
– Gal dat máŋggalahkai midjiide časká. Dat váikkuha maiddái dasa, mo boahtte jagi šaddet miesit, čilge Feodoroff.
Suoločielggi mihtidanbáikki historjjás ii leat goassige arván ná unnán čakčamánus
Dálkediehtinlágádusa statistihkkat nannejit dan, man Sámis olbmot oidnet ja dovdet luonddus jođedettiin. Dálkediehtinlágádusa meteorologa Pauli Jokinen muitala, ahte máŋgga mihtidanstašuvnna historjjás illá gávdno dákkár goikkádat.
– Suoločielggi mihtidanstašuvnna dieđuid mielde dohko lea arván čakčamánus 0,7 mm. Dat lea unnimus mearri olles dan mihtidanhistorjjás. Mihtidemiid doppe leat dahkan 48 jagi.
Maiddái Ohcejoga Geavus lea leamašan earenomáš goike čakčamánnu. 13.9 rádjai dohko lei arván čakčamánus 1,1 mm. Ovddit háve ná goikkis doppe lei jagis 1990, joatká Jokinen.
– Jus veardida diimmá čakčii, de erohus dovdo. Diibmá čakčamánus Lappis arvvii, dán jagi hui unnán. Muđuige lea earenomáš, ahte álgočavčča Lappis lea goikkádat ja liegga geassedálkkit, dadjá Jokinen.
