Saamelaisalueella metsänomistajien kukkaroihin ei tällä hetkellä lisätienestejä heru. Utsjoen yhteismetsän puheenjohtaja Veikko Porsanger kertoo, että heillä ei ole useampaan vuoteen voitu hakata metsää. Syynä on se, että yhteismetsä ei ole saanut myytyä puuta suurille metsäyhtiöille. Myös Inarin yhteismetsä on kärsinyt puukaupan tyrehtymisestä.
Porsanger uskoo yritysten pelkäävän, että heitä syytetään vanhojen metsien hakkuista ja hyödyntämisestä.
Asiaa ei auta, että esimerkiksi Muddusjärven palstasta on tehty kirjallinen sopimus, jonka mukaan Muotkatunturin paliskunta ei vastusta metsänhakkuita alueella, kertoo Porsanger.
– Mikään ei riitä ostajille. He pelkäävät mainehaittaa.
Utsjoen yhteismetsä on perustettu vuonna 1968, ja sen omistamat metsät sijaitsevat Inarin kunnan puolella. Osakkaana on 930 taloutta. Porsangerin mukaan osakkaat ovat useampaan kertaan vaatineet kukkarolle täydennystä.
– Olemme pyrkineet maksamaan osakkaille joka kolmas vuosi. Teimme noin vuosi sitten kaupat ja möimme 900 hehtaaria suojelualueeksi.
Viime vuosina suojelualueiden määrä saamelaisalueella on lisääntynyt. Niillä pyritään estämään ikimetsien hakkuut.
Esimerkiksi Luonnonperintösäätiö on ostanut parin vuoden sisällä Enontekiön alueelta metsää noin sata hehtaaria ja Inarin alueelta 42 hehtaaria. Pari vuotta sitten kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Mining puolestaan ilmoitti ostaneensa Inarissa suojeltavia metsiä Sakatin kaivoksen luontovahinkojen korvaamiseksi.
Metsätalouden toimijat ja saamelaiskäräjät pohtivat yhdessä ratkaisuja
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan Suomessa on 620 000 metsänomistajaa, eli joka yhdeksäs suomalainen on maanomistaja. Noin 60 prosenttia Suomen metsistä on yksityisten omistamia. Lapissa suurin metsänomistaja on valtio ja metsiä hallinnoi Metsähallitus.
Keskusliitto aloitti pari vuotta sitten yhteistyön saamelaiskäräjien kanssa löytääkseen löytääkseen kompromissin saamelaisalueen metsien käyttöön. Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan tavoitteena on edistää asioita yhteistyössä saamelaisten kanssa.
– Haluamme edistää yksityisten metsänomistajien toimintaedellytyksiä ja yhteen sovittaa niitä muiden maankäyttäjien kuten poronhoidon kanssa.
Saamelaiskäräjät näkee yhteistyön tuovan rauhaa saamelaisalueen metsiin. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Leo Aikion mielestä on tärkeää sovittaa yhteen kaikki elinkeinot ja niiden toimintaedellytykset.
– Meidän täytyy etsiä yhdessä ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikille. Kaikki elinkeinot ovat tärkeitä ja meidän tulee yhdessä kantaa niistä vastuuta.