Helsinki on toistaiseksi luopunut alustavasta suunnitelmastaan uusia riveissä olevat Esplanadin puiston vanhat lehmukset radikaalisti yhdellä kertaa. Riveissä kasvaa 68 vanhaa puuta ja 26 nuorempaa.
Vielä vuonna 2017 kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio kertoi, että Espan lehmukset kaadetaan todennäköisesti massiivisessa puistoremontissa kymmenen vuoden sisällä.
Syynä muutokseen on helsinkiläisiltä tullut palaute kaupunkipuiden merkityksestä, kertoo suunnitteluasiantuntija Minna Terho, joka vastaa Helsingin puistojen puista.
– Suunta on tällä hetkellä enemmän siihen, että jopa yksittäiset puut kaupungissa ovat ihmisille tärkeitä, hän sanoo.
Vaikka Espan lehmusten yhtäaikaista kaatamista aiemmin suunniteltiinkin, kyseiset puut ovat Terhon mukaan myös kaupungin arvoasteikossa korkeimmalla tasolla.
– Niiden arvo tulee iästä, koosta sekä historiallisesta merkityksestä tälle paikalle ja ihmisille, hän kiteyttää.
Esplanadin puistossa on eri-ikäisiä lehmuksia puuriveissä. Terhon mukaan se antaa mahdollisuuden uusia puita niin sanotusti pehmeämmin: yksitellen tai jaksoittain.
Kaikkiaan Esplanadin puiston 157 puusta ja pensaasta vanhoiksi katsottavia puita on noin 100 kappaletta, kertoo suunnitteluasiantuntija Terho.
Kaatotuomion puut saavat hänen mukaansa vasta sitten, kun niiden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisille.
Viimeksi lehmuksia jouduttiin kaatamaan Espalta vuonna 2019. Silloin puistosta poistettiin yhteensä kahdeksan vanhaa lehmusta. Neljä niistä kasvoi Svenska Teaternin päässä ja neljä Runebergin patsaan lähellä.
Esplanadin puiston lehmus riveistä puuttuu tällä hetkellä noin 30 puuta.
Kaikki Espan vanhat lehmukset ovat lahoja
Vanhimmat Esplanadin puistossa kasvavat lehmukset ovat noin 160 vuoden ikäisiä. 1800-luvulla istutettuja puita kasvaa Espalla vielä peräti 80 kappaletta.
Iäkkäät puut ovat vehreine lehtineen elinvoimaisen näköisiä, mutta lähes kaikki niistä ovat sisältä jossain määrin lahoja.
– Puiden pystyssä pysymisen kannalta oleellista on terveen puun määrä, Terho sanoo.
Espan vanhojen lehmusten oksia on vuosien varrella lyhennetty tuulipinta-alan pienentämiseksi. Se vähentää puiden kaatumisriskiä. Terhoa ei vielä huoleta puita kaatavat syysmyrskyt.
– Espalla ei ole tietääkseni koskaan pudonnut oksa ihmisen päälle, hän kertoo.
Puiden kuntoa tutkitaan ääniaalloilla
Esplanadin puiston puiden kunto tunnetaan Helsingin puistopuiden kunnosta vastaavien ammattilaisten keskuudessa parhaiten. Puiden kuntoa seurataan samalla tarkkuudella vain Vanhassa kirkkopuistossa ja Munkkiniemen puistotiellä.
Suunnitteluasiantuntija Terhon mukaan on tärkeää, että kokeneet puiden historian tuntevat arboristit eli puidenhoitajat tarkkailevat niitä säännöllisesti.
Kunnon selvittämisessä käytetään apuvälineenä tomografilaitetta. Sillä mitataan, miten ääni kulkee puussa. Lahossa kohdassa puuta ääni kulkee hitaammin.
– Se on vähän kuin magneettikuvaus aivoista, kuvailee Terho.
Viimeksi Espan puut tutkittiin tomografilaitteella läpi vuonna 2018.
Lahotutkimuksessa puihin porataan myös reikiä erittäin pienellä lahon tutkimiseen tarkoitetulla terällä. Pora mittaa terän pyörimisessä syntyvää vastusta.
– Lahoon puuhun terä uppoaa paremmin, koska puu on pehmeämpää.
Parhaillaan puiden hoitoon erikoistuneet ihmiset valmistelevat uutta Espan puiden kuntotutkimusta, Terho kertoo. Se on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Vanhat lehmukset voivat kestää suunnitteluasiantuntija Terhon arvioin mukaan vielä kymmeniä vuosia.
– 160 vuotta on kyllä jo korkea ja arvostettava ikä kaupungissa kasvavalle puulle, hän toteaa.