Saksassa ääripuolueet ottivat suuren voiton jo kolmansissa vaaleissa tänä syksynä. Vaalit käytiin eilen sunnuntaina Berliiniä ympäröivässä Brandenburgin osavaltiossa.
Suurimmaksi puolueeksi nousi kuitenkin täpärästi liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraattinen SPD-puolue 30,9 prosentin kannatuksella.
Syynä on taktinen äänestäminen. Laitapuolueet saivat sekä kannattajansa että vastustajansa vaaliuurnille. Äänestysaktiivisuus nousi yli 10 prosenttiyksiköllä korkeammaksi kuin Brandenburgin osavaltiovaaleissa koskaan ennen, 73 prosenttiin.
Edellisvaaleissa lähes kolmannes SPD:n kannattajista ei käynyt äänestämässä. Nyt puolue sai ääniä lisäksi vihreiltä ja vasemmistopuolue Die Linkeltä, jotka molemmat putosivat osavaltion parlamentista.
Vaalien suurimmat voittajat löytyvät kuitenkin äärilaidoilta, etenkin kun katsoo millaista vaikutusvaltaa puolueet vaalituloksen ansiosta saavat.
AfD kampanjoi räikeällä maahanmuuttovastaisuudella
Laitaoikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue jäi vaalien toiseksi 29,2 prosentin kannatuksella. Selkeästi viime vaaleja korkeampi kannatus riittää kuitenkin tuomaan puolueelle yli kolmanneksen osavaltion edustajanpaikoista.
Tämä on merkityksellistä, koska AfD:llä on nyt riittävästi paikkoja, jotta se pystyy estämään tiettyjä päätöksiä. Esimerkiksi osavaltion perustuslakituomareiden nimityksiin tarvitaan yli kahden kolmanneksen enemmistö.
Nyt AfD:tä on siis entistä vaikeampi sivuuttaa Brandenburgissa.
Saksassa muut puolueet eivät ole halunneet tehdä yhteistyötä AfD:n kanssa maan natsimenneisyyden vuoksi. Kotimaantiedustelu on määritellyt AfD:n osin äärioikeistolaiseksi ja epäilee sitä perustuslainvastaisesta ekstremismistä.
AfD:n keskeinen tavoite on murtaa muiden puolueiden asettama palomuuri ja päästä käyttämään valtaa.
Puolue kertoi jo saksalaislehti Der Spiegelille, että se aikoo vaatia omien lakiehdotustensa läpiviemistä, jos muut puolueet tarvitsevat siltä tukea.
Puolue antoi Spiegelille esimerkin tällaisesta lakiehdotuksesta: turvapaikanhakijoilta pitää kieltää osallistuminen kansanjuhliin.
Lakiehdotus on linjassa puolueen räikeän maahanmuuttovastaisen vaalikampanjoinnin kanssa.
Vaalien alla puolue meni vieläkin pidemmälle ja sanoi, että myös turvapaikan saaneilta sekä ukrainalaisilta pakolaisilta tulisi kieltää oikeus osallistua kansanjuhliin.
Monet AfD:n vaalimainokset herättivät Saksassa paljon keskustelua, kuten tekoälyn avustuksella tehty kampanjavideo, jonka puolue jakoi viestipalvelu X:ssä.
Videolla näytetään vastapareina idyllisiä kuvia valkoisista saksalaisista ja uhkaavia kuvia maahanmuuttajista. ”Sinä päätät (kumman tulevaisuuden haluat)”, kuuluu videon slogan.
Puolueen nuorisojärjestö puolestaan vaati kampanjassaan miljoonien ihmisten maasta karkottamista. Näitä iskulauseita kuultiin myös puolueen vaalivalvojaisissa, kertoo Der Spiegel.
Vaaleilla voi olla vaikutusta Saksan Ukraina-politiikkaan
AfD:n vaalivoitosta hyötyy myös vasemmistopopulisti Sahra Wagenknecht. Hänen vasta tammikuussa perustamansa BSW-puolue nousee 13,5 prosentin kannatuksella kuninkaantekijän asemaan Brandenburgissa.
Ilman BSW:tä ei ole mahdollista muodostaa osavaltion hallitusta, elleivät muut puolueet sittenkin tee yhteistyötä AfD:n kanssa. Sama tilanne on myös Thüringenissä ja Saksissa, joissa vaalit käytiin aiemmin syyskuussa.
Tällä voi olla kansainvälistä merkitystä, koska Wagenknecht vastustaa AfD:n tavoin Venäjä-pakotteita ja Ukrainan aseellista tukemista.
Saksan ulkopolitiikasta ei päätetä osavaltioissa. Ukraina-kysymys on kuitenkin Wagenknechtille niin tärkeä, että hän on sanonut vaativansa muilta puolueilta myönnytyksiä niiden Ukraina-politiikkaan ja asettavansa sen myös osavaltioiden hallituksiin osallistumisen ehdoksi.
Nyt hän voi esittää vaatimuksia entistä vahvemmasta asemasta.
Näin Wagenknecht kommentoi puolueensa vaalimenestystä Saksissa ja Thüringenissä syyskuun alussa: