Suomen pelloille päätyy huomattava määrä muovia, sillä muovipakkauksia ei erotella kauppojen biojätteistä. Ongelma on tunnistettu maa- ja metsätalousministeriössä.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi maanantaina pohjoispohjanmaalaisesta viljelijästä, joka löysi Gasumilta tilaamastaan lannoitteesta huomattavan määrän muovisilppua.
Gasumin mukaan lannoitteessa ei ole muovia lähellekään niin paljoa kuin laki sallisi.
Mutta miksi muovia ylipäätään päätyy lannoitteisiin?
Siksi, että lannoitteet valmistetaan biojätteestä, josta muovia ei saada siivottua kokonaan pois.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan merkittävä osa muovista on peräisin kauppojen hävikkiruoasta.
– Biojätteitä ei kaupassa erotella, vaan pakkaukset tulevat muoveineen päivineen, kertoo neuvotteleva virkamies Titta Berlin.
Hän ehdottaa ratkaisuksi, että ruokahävikkiä vähennettäisiin entisestään ja että yhä suurempi osa ruokapaketeista olisi tehty biohajoavasta muovista.
Berlin muistuttaa, että osin tilanteeseen on jo saatu parannusta, sillä kaupat ovat onnistuneet hävikin vähentämisessä. Osa ylijääneestä ruoasta annetaan esimerkiksi ruoka-apuun.
Tehtävää on kuitenkin yhä.
”Mitä vähemmän muovia, sitä parempi”
Biojätteen sisältämästä muovista ollaan huolissaan myös Kiteellä biojätteitä käsittelevässä BioKymppi Oy:ssä. Yritys valmistaa jätteestä muun muassa lannoitteita.
Toimitusjohtaja Mika Juvosen mukaan tulisi ylipäätään pohtia muovipakkauksista luopumista, jos muovin määrää biojätteessä pyritään vähentämään.
– Ei voi suositella missään nimessä, että tuotteita pakataan muovia sisältäviin pakkauksiin.
Lisäksi hänestä muoviset pussit biojäteastioissa ovat myös ongelma.
Vaikka määrällisesti suurin osa biojätteisiin päätyvästä muovista tulee Juvosen arvion mukaan kauppojen hävikin mukana, on joukossa myös kotitalouksista tulevaa muovia.
– Muovissahan on erilaisia haitta-aineita, että sieltä voi irrota jotain sinne peltoon myös. On ihan selvää, että mitä vähemmän muovia, sitä parempi, hän sanoo.
Säännöt tiukentuvat
Laki sallii muovin päätymisen kierrätyslannoitteeseen, sillä biojätteen ravinteiden kierrosta halutaan pitää kiinni. Tavoitteena on saada jätteiden kaikki ravinteet hyötykäyttöön.
Muovijäämien määrää koskeva asetus on kuitenkin tiukentumassa vuoden 2028 alussa, kun kierrätyslannoitteiden muovin määrä puolittuu nykyisestä ylärajasta.
Ministeriön neuvotteleva virkamies Berlin arvioi, että silloinkin lannoitteissa on edelleen niin paljon muovia, että sen voi nähdä paljain silmin.
Berlinin mukaan asetusten rajat ovat väljät, jotta kierrätysjätteen valmistajat ehtisivät hankkia parempia laitteita, joilla muovit saisi pois.
– Tämä on tasapainoilua. Jos teknologia on liian kallista, se tarkoittaa, että biojätettä ei kierrätetä ollenkaan, jolloin pitäisi löytää joku muu käyttökohta sille massalle, hän sanoo.
Berlin muistuttaa, että on lannoitevalmistajan vastuulla, että lannoite on käyttökelpoista. Asetus määrittää ainoastaan minimirajan lannoitteen laadulle.