Ähtärin eläinpuistoon kuusi vuotta sitten tuodut pandat palaavat etuajassa Kiinaan. Eläinpuisto kertoi palautuspäätöksestä maanantaina.
Kokosimme pandojen Suomen-reissun keskeiset vaiheet.
Pandojen tulo villitsi yleisöä
Urospanda Huá Bào eli Pyry ja naaraspanda Jín Bàobào eli Lumi tulivat Ähtärin eläinpuistoon vuonna 2018. Ne pakattiin tammikuussa lentolaatikoihin Kiinassa ja tuotiin Etelä-Pohjanmaan pikkupakkasiin.
Pandojen rekkasaattuetta saapui tuolloin katsomaan arviolta jopa 2 500 ihmistä.
Pandoista tehtiin Kiinan kanssa 15 vuoden suojelusopimus.
Ensimmäisenä vuotena pandat kiinnostivat kävijöitä: eläinpuistossa kävi noin 275 000 ihmistä. Pandat lähes tuplasivat kävijämäärän.
Pandapennut jäivät haaveeksi
Eläinpuisto on yrittänyt useaan otteeseen saada pandoille jälkeläisiä.
Lumi-Pandalta otettiin virtsanäytteitä kiiman seuraamiseksi ja pandala laitettiin kiinni pandojen yksityisyyden takaamiseksi. Pandavauvoille hankittiin varmuuden vuoksi jopa pandojen keskoskaappi.
Pentuja ei kuitenkaan tullut. Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa ja se kestää naaraalla vain päivän tai pari.
Pandat ovat valtava rahasyöppö
Koronapandemian puhjettua eläinpuistossa alkoivat taloudelliset vaikeudet.
Eläinpuisto suljettiin yli kahdeksi kuukaudeksi ja Ähtärissä käytiin useammat muutosneuvottelut. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kuluttajahinnat pomppasivat eikä lapsiperheillä ollut entiseen tapaan varaa tulla katsomaan pandoja.
Talousahdinkoa ei auttanut se, että pandojen ylläpito on tavattoman kallista.
Pandojen ylläpidosta ja lajiensuojelumaksusta kertyy vuosittain noin puolentoista miljoonan euron kulut. Aikuinen panda esimerkiksi syö päivittäin noin 12 kiloa bambua, jota piti tilata Alankomaista asti. Pelkästään bambu on aiheuttanut eläinpuistolle noin 100 000 euron kustannukset joka vuosi.
Kustannuksista vain noin 600 000 euroa saatiin katettua lipputuloista.
Ähtärin kaupunki omistaa yli 99 prosenttia eläinpuistoyhtiöstä, joten myös kaupunki kärsii kustannuksista.
”Pandadiplomatia” herätti kysymyksiä
Pandojen tuomista Suomeen on kritisoitu myös ”pandadiplomatiaksi”.
Pandojen vuokraaminen ulkomaille on Kiinalle keino pehmittää imagoaan ja solmia suhteita muiden maiden kanssa, Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen arvioi analyysissään vuonna 2017.
On kuitenkin kysytty, kannattaako välejä lämmitellä muun muassa kansalaisoikeuksia, sananvapautta ja poliittisia vapauksia rajoittavan maan kanssa.
Valtion rahoitus kyykkäsi
Tammikuussa 2023 valtiovarainministeriössä suunniteltiin Ähtärin pandoille jopa viiden miljoonan euron rahoitusta. Rahoja ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä suunnitelma herätti kritiikkiä ja rahoitus peruttiin.
Se oli eläinpuistolle viimeinen niitti. Vain pari päivää valtionrahoituksen kaaduttua eläinpuistoyhtiön hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan pandojen palauttamista Kiinaan ennen aikojaan.