Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen yksi keskeisestä taloustavoitteesta ei ole enää voimassa.
Kyse on hallitusohjelmassa linjatusta tavoitteesta, jonka mukaan julkinen talous saisi olla prosentin verran alijäämäinen vuoteen 2027 mennessä.
Purra sanoi asian medialle Keskuskauppakamarin Suurilla Veropäivillä.
Purran mukaan tavoite asetettiin hallitusneuvotteluissa keväällä ja kesällä 2023, kun osapuolet laskivat, millaiseen alijäämään päästään silloisissa olosuhteissa linjatuilla sopeutustoimilla. Sen jälkeen talouden suhdanne on osoittautunut ennustettu heikommaksi.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan hallituksen nykyisillä toimilla alijäämä on 2,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen hallituskauden lopussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että alijäämä on noin neljä miljardia euroa enemmän kuin mitä se hallitusohjelman mukaan saisi olla. Alijäämällä tarkoitetaan julkisen talouden menojen ja tulojen erotusta.
Hallitusohjelman toisen keskeisen tavoitteen, eli velkasuhteen vakauttamisen saavuttaminen tekee myös tiukkaa. Kuinka todennäköistä on, että hallitus joutuu tekemään lisää sopeutustoimia?
– Olemme koko ajan hyvin hilkulla, ja koska haluamme pitää tästä tavoitteesta kiinni, niin on todennäköistä, että joudumme tekemään lisätoimia. Tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista, valtiovarainministeri Purra sanoi Veropäivillä.
Ajankohtaisuudella Purra viittasi siihen, ettei hallitus tällä hetkellä valmistele uusia sopeutustoimia. Ensi keväänä koittava kehysriihi on ajankohta, jolloin hallitus tarkastelee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista ja harkitsee mahdollisia uusia päätöksiä.
Hallitus on linjannut yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutuksista, jotka ovat historiallisessakin tarkastelussa suuruusluokaltaan merkittäviä.
Orpo: En halua käyttää sanaa luopuminen
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei halua luopua hallitusohjelmassa kirjatusta prosentin alijäämätavoitteesta. Hän kuitenkin myöntää, että tavoite on kaukana toteutumisesta.
– En halua käyttää sanaa luopuminen. Meidän tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta realismia on se, että se on kaukainen.
Orpo viittaa vastauksessaan valtiovarainministeriön hahmottelemaan tilannekuvaan, jonka hallitus sai eteensä hallitusneuvotteluissa keväällä 2023.
– Silloin tehdyllä ohjelmalla meillä oli mahdollisuus, että olisimme saavuttaneet siinä ennusteympäristössä yhden prosentin alijäämätavoitteen.
Orpon mukaan loppuvuodesta 2023 suhdanne kääntyi kuitenkin entistä haastavammaksi, jolloin tavoitteen saavuttaminen muuttui hankalammaksi kuin aiemmin ajateltiin.
– Uskon vahvasti siihen, että hallituksen uudistukset mahdollistavat sen, että kun talouden kasvu lähtee liikkeelle, niin se on nopeampaa kuin mitä tällä hetkellä ennustetaan. Siksi sen saavuttaminen ei ole mahdotonta, vaikka yhden prosentin alijäämätavoite on kaukana tällä hetkellä.
Purra: En esitä veronkorotuksia
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja linjasi Veropäivillä pitämässään puheessaan, ettei ainakaan hän esitä veronkorotuksia uusina sopeutustoimina.
– Koska kokonaisveroasteemme on koko Euroopan kärkeä, emme voi ajatella tasapainottavamme valtion taloutta enää uusilla veronkorotuksilla.
Hallitus nosti viimeisessä kehysriihessä arvonlisäveron yleistä kantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Purran mukaan tämä oli välttämätöntä, jotta velkasuhde voidaan vakauttaa hallituskauden loppuun mennessä.
Hallituksella tulee raja veronkorotusten osalta nopeasti vastaan. Hallitus on linjannut, ettei se nosta kokonaisveroastetta tämän hallituskauden aikana.
– En tule itse esittämään uusia veronkorotusavauksia tällä vaalikaudella, Purra sanoi puheessaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset sopeutustoimet tehdään leikkaamalla julkisen talouden menoja. Purra olisi ollut omien sanojensa mukaan tähän valmis jo edellisen, kehysriihessä sovitun sopeutuspaketin osalta.
Hallitus harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan hallitus harjoittaa jo tällä hetkellä vastasyklistä eli elvyttävää talouspolitiikkaa. Oppositio on arvostellut hallitusta siitä, ettei varsinkaan rakennusalaa ole autettu hankalassa taloustilanteessa.
– Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan hallituksen talouspolitiikka on kuluvana vuonna vastasyklistä. Eli aivan oppikirjan mukaisesti teemme lievästi elvyttävää finanssipolitiikkaa. Näin emme tarpeettomasti syvennä taantumaa.
Purran mukaan myös ensi vuonna talouspolitiikan viritys on edelleen lievästi elvyttävää. Hänen mukaansa monet käynnistyvät infrastruktuurihankkeet auttavat rakennusalaa vaikeassa tilanteessa.