Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Tutkijalta kolkko kuvaus maaseudun alasajosta: ”Palvelu, joka ei ole saavutettavissa, ei ole palvelua”

Tuoreen maaseutubarometrin mukaan ihmiset ovat erityisen huolissaan riittävästä toimeentulosta ja palveluiden saatavuudesta.

En skördad åker i Lappträsk.
Maaseutubarometrin mukaan harvaan asutulta alueelta välittyy vakava viesti etenkin peruspalvelujen saatavuuden heikentymisestä. Kuva: Frida Frankenhaeuser / Yle
Helmi Nykänen,
Jaana Kainulainen

Suomalaiset kokevat peruspalveluiden saatavuuden heikentyneen, kertoo tuorein maaseutubarometri. Etenkin maaseudulla koetaan voimakkaasti, että sosiaali-, terveys-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on huonontunut.

Järjestyksessään viidennen, vuoden 2023 maaseutubarometrin toteutuksesta vastasi Luonnonvarakeskus, ja varsinaisen kansalaiskyselyn teki Taloustutkimus.

Vuonna 2020 yli 70 prosenttia kaupungin läheisellä maaseudulla asuvista vastaajista koki, että peruspalvelut olivat joko erittäin hyvin tai hyvin saatavilla. Vuonna 2023 määrä oli enää noin 46 prosenttia.

Professori varoittaa järjestöjen leikkauksista

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Hilkka Vihisen mukaan tulokset heijastelevat sitä, että palvelut ovat osassa Suomea katoamassa ihmisten ulottumattomiin.

– Me olemme nyt viemässä maaseudulla palvelut niin kauaksi, etteivät ihmiset voi niitä käyttää. Palvelu, joka ei ole saavutettavissa, ei ole palvelua.

Vihinen on hyvin huolissaan isoista leikkauksista kolmannen sektorin rahoitukseen. Vihisen mukaan erilaiset järjestöt ja yhdistykset hoitavat maaseudulla monia tärkeitä palveluita laadukkaasti ja edullisesti.

– Uhkana on, että kolmannella sektorilla ei ole enää toimintaedellytyksiä ja kaikki kaatuu julkiselle sektorille. Se ei tarkoita säästöjä, vaan hirveästi lisää kustannuksia.

Palvelut aiempaa selvästi tärkeämpiä

Palvelujen helppo saatavuus sekä arjen turvaverkot ovat vastaajille huomattavasti aiempaa tärkeämpiä turvallisen arjen elementtejä. Vuonna 2020 ihmiset kokivat tärkeimmäksi turvallisuuden tunteen.

Barometrin mukaan kokemus elämän oikeudenmukaisuudesta on vähentynyt koko maassa, eniten harvaan asutulla maaseudulla. Myös ihmisten kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa arkielämänsä sujuvuuteen on heikentynyt harvaan asutulla maaseudulla.

Barometristä selviää myös se, että tärkeimmiksi koetuista hyvän elämän elementeistä vain turvallisuuden tunne toteutuu ihmisten elämässä. Riittävä toimeentulo ja palveluiden saatavuus toteutuivat huonoiten, ja niiden tulevaisuus myös huolestutti eniten.

Maaseudusta ajatellaan hyvää

Kaikista maaseutubarometreistä on käynyt ilmi, että suomalaiset pitävät maaseudusta. Maaseudun yhteys hyvään elämään jopa vahvistui hieman edellisestä barometristä.

Vastaajista 85 prosentilla maaseutu yhdistyi hyvään elämään vähintään melko paljon. Maaseutuun liitettiin myös muita myönteisiä mielikuvia, kuten luonto, stressittömyys ja viihtyisä ympäristö.

Maaseudulla vietetään myös entistä enemmän aikaa. Kaupungeissa asuvista lähes yhdeksän prosenttia viettää nyt yli puolet vuodesta haja-asutusalueella. Myös lyhyemmät käynnit maaseudulla ovat lisääntyneet.

Maaseutuasiantuntijat, päättäjät ja maaseudun puolestapuhujat ovat parhaillaan kokoontuneet Maaseutuparlamentti-nimiseen tapahtumaan Nurmekseen pohtimaan, kuinka suomalainen maaseutu säilytetään elinvoimaisena.

Uusimman maaseutubarometrin tuloksia on julkistettu jo aiemmin (valtioneuvosto).

Kuuntele, millaisia Hirvensalmelle muuttaneella Heli Pöyryllä on maaseudun elävöittämiseksi.

Autioituva maaseutu kaipaa uusia innovaatioita – Heli Pöyry muutti mummolaan Hirvensalmelle

Suosittelemme