Monet tutkijat sortuvat liioitteluun tekoälyn tulevaisuudesta – kolme esimerkkiä osoittaa, miten todellisuus tulee vastaan
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin Teemu Roosin mukaan spektaakkelimaiset ennustukset tekoälystä johtuvat usein siitä, että toisten ihmisten tekemää työtä on helppo vähätellä.
Tekoälyn hypetys ei näytä loppuvan.
Siitä lähtien kun koneoppimiseen perustuva ChatGPT-sovellus avattiin yleisölle marraskuussa 2022, ovat uutiset täyttyneet lupauksista, joiden mukaan tekoäly mullistaa pian niin vapaa-ajan kuin työelämän.
Suomessa vieraillut tekoälyasiantuntija Mo Gawdat sanoi esimerkiksi syyskuun lopussa Ylelle, että jo lähivuosien aikana tekoäly ohittaa älykkyydessään ihmisen.
Kuuluisat tutkijat ovat tehneet tekoälystä jo pitkään mielettömiä ennustuksia, jotka ovat kuin suoraan scifi-elokuvasta.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roosin mukaan tieteiselokuvista ja -kirjoista tutut mielikuvat tekoälystä häiritsevät opetusta ja soveltamista.
– Yritykset luovat hypeä ja varoittelevat, kuinka kehitys on niin vaarallista, että se pitäisi pysäyttää. Tämä on rasite, kun yrittää tehdä maanläheisempää teknologiaa, Roos sanoo.
Seuraavat kolme esimerkkiä lähimenneisyyden pieleen menneistä ennustuksista osoittavat, miten todellisuus jää joskus hypetyksen jalkoihin.
Ennustus 1: robottiautojen vallankumous
Kognitiotutkija ja tekoälyasiantuntija Anna-Mari Wallenberg kertoi Räjäytyskuva-podcastin jaksossa Tekoäly, hype ja lupaus, että noin kymmenen vuotta sitten isot autovalmistajat väittivät, miten vuonna 2023 meillä olisi täysin automatisoitu liikenne.
Nimekkäät yritykset Googlesta General Motorsiin ovat panneet tähän kunnianhimoiseen hankkeeseen miljardeja euroja.
Yksi kuuluisa robottiautojen äänitorvi on miljardööri Elon Musk. Hän on julistanut 2014 lähtien vuosi vuodelta, että “seuraavana vuonna” Teslat ajavat itsekseen.
Vuoden 2022 heinäkuussa Musk lupasi jo täysin automatisoidun robotti-Teslan vuoden 2023 loppuun mennessä.
Teemu Roos muistuttaa, että yritysten näkökulmasta kunnianhimoiset ennustukset ovat hyvää mainosta. ChatGPT-sovelluksen takana oleva yritys OpenAI onnistui esimerkiksi masinoimaan valtavan medianäkyvyyden ja kasvattamaan huimasti markkina-arvoaan.
Vaikka yksittäisiä, vaihtelevan suorituskyvyn omaavia robottiautoja on ollut olemassa jo vuosia, ei itseajavien autojen vallankumous näytä kovin realistiselta lähitulevaisuudessa.
Kokeiluja kyllä riittää. Esimerkiksi San Francisco salli 2023 elokuussa Cruisen ja Waymon robottitaksien käytön kaupungissa.
Kaikki ei tosin mennyt ihan suunnitellusti: alle kahdessa viikossa Cruisen robottitaksit olivat osallisena kahdessa liikenneonnettomuudessa. Tämän jälkeen kaupunki vaati Cruisen vähentämään robottitaksien määrää puolella ensin sovitusta.
Ennustus 2: Minirobotit saavat ihmiset elämään pitempään
Useista kunnianhimoisista ennustuksistaan tunnettu futuristi Ray Kurzweil kohautti Playboy-lehden haastattelussa vuonna 2016 huimilla ennustuksillaan.
Kurzweil väitti muun muassa, että vuoteen 2020 mennessä lääketieteessä käytettäisiin mikroskooppisen pieniä robotteja eli nanobotteja, jotka “viimeistelevät immuunisysteemin työn” ja taklaisivat mahdolliset syöpäsolut tehokkaasti. Nanobottien tarkoituksena olisi siis ihmiselämän pidentäminen.
Vaikka nanobottien käyttöä selvitetäänkin esimerkiksi syöpätutkimuksessa, ei Kurzweilin ennustus käynyt toteen.
Teemu Roosin mukaan Kurzweilin spektaakkelimaiset ennustukset saavat paljon huomiota, koska hän on kuuluisa tutkija. Kuuluisuus sen sijaan johtuu osittain juuri hurjista ennustuksista.
– Kaikkein yllättävimmät ja räväkimmät uutiset kiehtovat ihmisiä. Tällöin syntyy harha: tulee mielikuva, että tämä olisi yleistäkin ajattelua, Roos sanoo.
Ennustus 3: “Aktiivi-iho” tallentaa kumppanin kosketuksen
Vuonna 2009 futuristi Ian Pearson sen sijaan ennusti, että tähän aikaan mennessä ihmiset pitäisivät yllään “aktiivi-ihoa” (active skin), jossa kehoon on printattu elektroneita valvomaan terveyttämme.
Laite voisi Pearsonin mukaan myös tallentaa mukavilta tuntuvia aistimuksia uudelleen toistaa niitä myöhemmin, kuten “kumppanin kanssa halailua poissaollessa”.
Pearson sanoi CNN:n haastattelussa vuonna 2020, ettei “aktiivi-iho” olisi vaatinut kovin vaikeaa teknologiaa. Futuristin mukaan ennustus ei toteutunut, koska tarpeeksi monet insinöörit ja yritykset eivät innostuneet siitä.
– Pearsonin pieleen mennyt ennustus ei olekaan aivan tuulesta temmattu. Tutkimuksista tiedetään, että kosketus on ihmisen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tärkeää. Siksi myös teknologian kehityksessä ollaan kiinnostuneita siitä, Roos sanoo.
“Helsingin yliopistossa on muun muassa tutkittu ihmiskosketuksen simuloimista virtuaalisesti laitteen avulla”.
Toistaiseksi saamme kuitenkin tyytyä etäsuhteissa videopuheluihin.
Kuuntele Räjäytyskuva-podcastin kausi 3, Tekoäly ja tulevaisuus:
Räjäytyskuva
Miksi ennustuksia ylipäätään tehdään?
Roosin mukaan spektaakkelimaisissa/ylenpalttisissa/yliampuvissa ennustuksissa on usein totuuden siemen. Aikaikkunaa ja mittakaavaa sen sijaan usein liioitellaan.
Sen lisäksi, että kunnianhimoiset ennustukset ovat hyvää mainosta, on taustalla Roosin mukaan inhimillistä tietämättömyyttä.
Eräs tavanomainen esimerkki tekoälyennustuksesta on se, kuinka moni menettää työpaikkansa uuden teknologian takia. Luvut vaihtelevat hurjasti.
Maailman talousfoorumi julkaisi esimerkiksi viime keväänä tutkimuksen, jonka mukaan maailmasta katoaisi seuraavan viiden vuoden aikana 83 miljoonaa työpaikkaa, kun uusia syntyisi tekoälyn ansiosta noin 69 miljoonaa.
Hieman aiemmin yhdysvaltalaisen investointipankki Goldman Sachs ennusti sen sijaan, että peräti 300 miljoonaa työpaikkaa häviäisi tai typistyisi generatiivisen tekoälyn ansioista.
On selvää, että teknologian kehitys vaikuttaa työpaikkoihin ja muuhun elämään tavalla tai toisella. Mutta mistä näitä lukuja oikein revitään?
– Pitäisi muistaa, että se mitä ihmiset tekevät työkseen on monesti monimutkaisempaa ja vaikeampaa kuin ulkopuolinen kuvittelisi, Roos sanoo.
Hän antaa esimerkin arvostetusta tekoälytutkijasta Geoffrey Hintonista. Vuonna 2016 Hinton sanoi, ettei enää kannattaisi kouluttaa lisää radiologeja, koska viiden vuoden kuluessa tekoäly hoitaisi työn paremmin kuin radiologi.
– Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on huutava pula radiologeista. Niitä tarvitaan lisää. Jos olisi uskottu, että radiologin työ voidaan automatisoida, olisimme olleet todella lirissä.
Tilanne on sama myös meillä Suomessa ja HUS kehittää parhaillaan tekoäly-ratkaisua.
Vaikka hypettäminen ja liioittelu ärsyttää Roosia, on lisääntyneessä keskustelussa hyviäkin puolia. Sillon yhä isompi osa ihmisistä voi ymmärtää, että tekoäly vaikuttaa jokaisen elämään.
– Keskustelua ei pidä jättää minun kaltaisille nörteille ja teknologiaihmisille. Emme osaa ratkaista kaikkia ongelmia, vaan ne koskettavat yhteiskuntaa laajasti.
Artikkelin kuvituskuvat on toteutettu hyödyntäen ideoinnissa ja kuvien pohjana Adobe Fireflyn tekoälypohjaisia tekstistä kuvaksi -kuvia. Kuvia on yhdistelty useammasta eri kuvasta, piirretty digitaalisesti päälle, muokattu, käsitelty Adobe Photoshopissa ja vielä viimeistelty Photoshopin uudella generatiivisella työkalulla muistuttamaan öljyvärimaalauksia.
Adobe Fireflyn tekoäly pohjautuu Adobe Stock -kuviin sekä avoimen lisenssin sisältöihin.
