Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook
Hyppää pääsisältöön

Tarinoita Ylestä

Näin Ylestä tuli yksi ohjelmistokehittäjien halutuimmista työpaikoista

Kuvassa kännykkä, jonka ruudulla Yle Areena.
Kuvateksti Ohjelmistokehitys koko kansan käyttämien palveluiden parissa houkuttaa devaajia.
Kuva: Laura Mainiemi / Yle

Nykyään Yle saa satoja laadukkaita hakemuksia devaajarekryihin. Ohjelmistokehittäjiä kiinnostaa Ylen merkityksellinen tehtävä sekä koko kansan käyttämien palveluiden kehittäminen ja ylläpito.

Ylen oma ohjelmistokehittämiseen keskittyvä osasto yle.dev perustettiin vuonna 2019. IT-rekrytoija Terhi Nikkilä aloitti Ylessä seuraavana vuonna. Terhi sai heti vapaat kädet kokeilla erilaisia tapoja sanoittaa ja tehdä Yleä tunnetuksi devaajapiireissä.

Ylellä haluttiin lisätä omavaraisuutta digikehityksessä, jonka myötä Ylelle on rekrytoitu kymmenittäin omia kehittäjiä digipalveluiden pariin. Omavaraisuusasteen nostaminen ja samanaikaisesti ulkopuolisesta työvoimasta luopuminen ovat tuoneet myös merkittäviä säästöjä.

Digipalveluiden kehittämisessä oli aiemmin mukana ulkopuolista työvoimaa, mutta nyt osaajat haluttiin Yleen töihin. Ylelle onkin sittemmin rekrytoitu 84 uutta senior-tason ohjelmistokehityksen ja datapuolen ammattilaista.

”Lähdin kokeilemaan työpaikkailmoituksissa raflaavampaa äänensävyä ja huumoria sekä lisäämään rutkasti konkretiaa, joka lopulta erotti meidät kilpailijoista. Ylessä kulttuuri ja tekemisen tavat olivat kunnossa, joten työnantajalupauksen muotoilu devaajille oli lopulta helppoa”, Terhi kertoo.
Työnantajamielikuvaan tehtyjen parannusten seurauksena Ylen devaajapaikat alkoivat erottua markkinassa ja kiinnostaa alan ammattilaisia.

Kuvassa Ylen IT-rekrytoija Terhi Nikkilä katsoo ikkunasta ulos.
Kuvateksti Terhi Nikkilän mielestä devaajarekryt ovat kaikista haastavimpia ja siksi juuri kiehtovimpia.
Kuva: Yle/ Niko Huusko

Kun voiton tavoittelu ei enää motivoi – ohjelmistokehitys julkisen palvelun parissa kiinnostaa

Yle.devin devaajien työpisteellä käy iloinen puheensorina, kun Henri Kontio, Tuomas Lahti, Mika Viinamäki ja Henna Lehto asettuvat valokuvattavaksi. Joukko alkaa nopeasti leikitellä olevansa brändikuvauksissa ja muistaa napata kuvaan mukaan tarroilla kyllästetyn tietokoneen.

Yle.fi:n parissa devaajana työskentelevä Tuomas Lahti kertoo, että hän halusi vaihtaa konsultin työt julkiseen palveluun, sillä voiton tavoittelu päämääränä ei häntä enää motivoinut. Sen sijaan hyvän ja ennen kaikkea runsaasti käytetyn palvelun kehittäminen kiinnosti.

Kuvassa neljä Ylen ohjelmistokehittäjää iloisena toimistolla.
Kuvateksti Samasta rekrystä taloon saapunut nelikko on Ylelle osoitus siitä, että ohjelmistokehitystyöt tuotetalossa kiinnostavat yhä useampia alan ammattilaisia.
Kuva: Riikka Porttila / Yle

Artikkelitiimissä kehittäjänä työskentelevä Henna Lehto mainitsee kiinnittäneensä jo rekrytointivaiheessa huomiota rentoon työpaikkailmoitukseen. Samasta rekrystä Yleen tullut Henri muistaa ilmoituksen olleen kuin juuri hänelle kirjoitettu.

”Ilmoituksessa tuntui olevan vastaukset kaikkiin niihin ongelmiin työelämässä, jotka pitivät minua hereillä öisin.”

Terhi Nikkilää naurattaa ja hän muistaakin laatineensa kyseisen työpaikkailmoituksen nimenomaan niin, että se puhuttelisi devauksen parissa työskenteleviä konsultteja.

”Tavoitteena oli rekrytä yksi devaaja, mutta saimmekin neljä tosi pätevää tekijää kerralla”, Nikkilä iloitsee.

Lähes kahdessasadassa rekrytointihaastattelussa mukana ollut sovellusarkkitehti Oskari Blomberg muistaa hyvin ajan, jolloin Ylen devaajapaikkoihin haki vain kourallinen hakijoita.

”Nykyään saamme yli sata laadukasta hakemusta devaajarekryihin ja joudumme sanomaan ei kiitos tosi koville osaajille”, sanoo Blomberg.

Suomalaisten henkinen huoltovarmuus sydämen asiana

Ylen yhteiskunnallisesti merkityksellinen tehtävä korostuu entisestään, kun jotakin mullistavaa tapahtuu. Sillä, että ihmiset saavat luotettavasti tietoa ja Ylen palvelut toimivat, on erityinen merkitys yhteiskunnalle kriiseissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

Yle Areenan operatiivista palvelukehitystä johtava Hanna Svärd muistaa hyvin korona-ajan ja sen, kuinka Yle Areenan käyttö kasvoi räjähdysmäisesti.

”Yle Areenan tiimissä otettiin suomalaisten henkinen huoltovarmuus sekä sisällöllisesti että teknisesti sydämen asiaksi”, Svärd muistelee.

Yle.fi:n ja artikkelitiimin kehittäjät nostavat yhdeksi motivaatiotekijäksi työssään sen, että asiat saa tehdä rauhassa ja hyvin viimeistellen.

”Tuntui hyvältä päästä eroon konsulttityön tuntilaskutuksen paineesta ja päästä kehittämään itselleen merkityksellistä palvelua”, sanoo artikkelitiimissä kehittäjänä työskentelevä Henri Kontio.

Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!