Näin syntyvät kulttuurin uutis- ja ajankohtaissisällöt Ylessä – kurkistimme neljän toimittajan arkeen
Lukeeko kirjallisuustoimittaja kirjoja vapaa-ajallaan? Millainen euroviisukevät on toimittajan näkökulmasta? Pääsimme kurkistamaan neljän Ylen kulttuuritoimittajan työarkeen.
Yksi Ylen kulttuuritehtävän kulmakivistä on kertoa kulttuurista: mitä kulttuurissa tapahtuu juuri nyt? Miksi se on tärkeää? Mitkä uutiset kulttuurista ovat yleisöllemme merkityksellisiä?
Kulttuurin uutis- ja ajankohtaistoimituksessa tehdään useita Ylen ajassa kiinni olevia kulttuurisisältöjä. Yle Areenan lisäksi Kulttuuriykkönen nostaa keskusteluun kulttuurin ajankohtaisaiheet Yle Radio 1:ssä, Kulttuuricocktail Live puolestaan televisiossa. Lisäksi toimitus tekee uutisia sekä syventävää kulttuurijournalismia verkkoon, radioon ja televisioon sekä pureutuu kirjallisuuden ajankohtaisiin teemoihin Kulttuuricocktail Kirjoissa.
Pääsimme kurkistamaan neljän kulttuurin parissa töitä tekevän toimittajan arkeen.
Kirjallisuus ja pop-musiikki ovat läsnä töissä ja vapaa-ajalla
Miltei 20 vuotta Ylellä kirjallisuussisältöjä tehnyt kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto juontaa tuoretta Kulttuuricocktail Kirjat -ohjelmaa. Lukijat olivat jo pitkään kaivanneet televisioon kirjoja ja kirjallisuutta käsittelevää sisältöä. Keväällä alkanut ohjelma on ollut odotettu, ja siitä on tullut paljon kiittävää palautetta.
”Kulttuuricocktail Kirjat on tehty lukijoille, joita kiinnostavat ajatukset ja keskustelu kirjoista. Kirjallisuus läpäisee koko Suomen ja on kaikille saavutettavissa oleva kulttuurin muoto. Kirjallisuus ei ole paikallista – saman kirjan voi lukea niin Utsjoella kuin Hangossa”, kirjallisuutta opiskellut Tulusto muistuttaa.
Kirjallisuustoimittajan työhön kuuluu paljon paitsi lukemista, myös tulevien ohjelmien valmistelua. Ennen kuvauskauden alkua Tulusto muun muassa perehtyy kustantamoiden uutuuskatalogeihin ja tuleviin uutuuskirjoihin. Niiden myötä alkavat hahmottua myös tulevien lähetysten aiheet.
”Kulttuuricocktail Kirjojen idea on etsiä kirjailijapari, joiden teokset kommunikoivat keskenään esimerkiksi teeman suhteen. Pidän kirjailijoiden haastattelemisesta, sillä on kiinnostavaa ja mielekästä kuunnella ihmisiä, jotka ovat ajatelleet paljon. Tämä on ihan lempihommaani”, hän sanoo.
Pidän kirjailijoiden haastattelemisesta, sillä on kiinnostavaa ja mielekästä kuunnella ihmisiä, jotka ovat ajatelleet paljon.
Anna Tulusto, Kulttuuricocktail Kirjat
Lisäksi työhön kuuluu ohjelmien käsikirjoitusten koostamista, haastattelukysymysten pohtimista ja viilaamista yhdessä kollegoiden kanssa sekä kuvauksia valmistelevia palavereita. Varsinaisina kuvauspäivinä kuvataan kaksi jaksoa päivässä ja töitä tehdään pitkä päivä.
Entäpä se klassikkokysymys, joka jokaiselle tulee kirjallisuustoimittajan työstä mieleen: lukeeko Tulusto kirjoja myös vapaa-ajallaan?
”Luen! Lukeminen töissä ja vapaa-ajalla on erilaista. Töissä lukiessa teen koko ajan muistiinpanoja. Ohjelman tuotannon aikana luen vapaa-ajalla vähän vähemmän, sillä töissä luettavien kirjojen määrä on niin suuri, ettei ihan koko ajan voi lukea. Mutta esimerkiksi mökkireissuilla luen autossa miehelleni ääneen. Tiedän, että tämä aihe jakaa alalla, mutta kuuntelen myös paljon kirjoja. Ne eivät ole työkirjoja, vaan itseäni varten”, hän kertoo.
Populaarikulttuuriin erikoistunut toimittaja Ville Vedenpää kertoo myös kulkevansa luurit päässä kaikkialle. Rajaa työn ja vapaa-ajan välille on vaikea vetää, sillä pop-musiikki kuuluu oleellisena osana molempiin.
”Populaarikulttuuri on ollut olennainen osa elämääni lapsesta lähtien. Elän ja hengitän koko populaarikulttuurimaailmaa, mutta en kuitenkaan uskonut, että siitä tulisi varsinaisesti työni. Juttuideat tulevat monista pikkupurosista”, Radiomafian uutisissakin Yle-urallaan työskennellyt Vedenpää kertoo.
Monet tunnistavat hänet erityisesti viisutoimittajana. Euroviisut työllistävät Vedenpäätä koko kevään aina UMK-artistien julkaisusta alkaen. Varsinainen viisuviikko on intensiivinen monin eri tavoin.
”Mietimme verkkojuttuja tarkkaan ja palvelemme myös tv- ja radiouutisia. Teen aika tarkan päivittäisen aikataulutuksen kellonaikoineen, etten unohda, mitä pitää tehdä ja missä pitää milloinkin olla. Teen siellä useamman viikon edestä töitä yhden viikon aikana, eikä siellä paljon nukuta, syödäänkin sitten, kun ehditään. Se on siis fyysisestikin rankka kokemus. Silti viisuissa on aina hauskaa, en sinne muuten lähtisikään”, hän avaa.
20-vuotisen populaarikulttuuritoimittajauransa aikana Vedenpää on nähnyt myös suoratoistopalvelujen tuoman muutoksen ja live-musiikkibisneksen nousun. Ensimmäistä kertaa hän osallistui Euroviisuihin toimittajana vuonna 2006, kun Lordi voitti Ateenassa järjestetyn kisan. Samoin vuoden 2023 Käärijä-ilmiö on jäänyt ikimuistoisena mieleen.
”Oli ihanaa todistaa Käärijän matkaa koko vuoden ajan”, hän sanoo.
Suorien lähetysten tunnelma sytyttää toimittajia
Kulttuuricocktail Liven toinen juontaja ja toimittaja Tuukka Pasanen on päätynyt nykyisiin töihinsä ajankohtaisohjelmien kautta. Hänen nykyiseen työhönsä kuuluu suoran lähetyksen juontamisen lisäksi paljon aiheiden ideointia, vieraiden varaamista, käsikirjoittamista ja taustatoimittamista.
”Käsittelemme Kulttuuricocktail Livessä kulttuuria laajasti ymmärrettynä: myös se, miten olemme, keitä olemme ja mitä teemme, on kulttuuria. Ilmiöitä, jotka kuplivat ajassa. Ajattelen, että ne ovat jotain, jotka ovat myös kulttuurisia ilmentymiä ja kulttuuria”, hän avaa.
Kulttuurin saralla riittäisi runsaasti ajankohtaisia teemoja, joista keskustella ja joita pöyhiä. Kulttuuricocktail Liven katsojakunta on moninaista, ja siksi aihevalintaa on tehtävä harkiten. Ohjelman ajatuksena on tarttua niin ilmiöihin kuin tuoreisiin teoksiin.
”Käsiteltävästä aiheesta on pystyttävä luomaan itselleen ikään kuin rajat: näiden sisällä liikutaan. Sen jälkeen pystyy itse operoimaan rajojen sisällä. On asioista tietävien vieraiden tehtävä kertoa itse aiheesta, mutta toimittajan tehtävä on piirtää kartta, jolla liikutaan”, Pasanen hahmottelee ajatusta lähetysten rakentamisen taustalla.
Kulttuuricocktail Livessä käsiteltiin kevätkaudella niin karjalaisuutta kuin kulttuuriin kohdistuvia leikkauksiakin. Aiheet voivat siis vaihdella paljonkin. Siitä Pasanen työssään nauttii: uusiin teemoihin syventyminen ja kiinnostavat keskustelut sytyttävät.
”Nautin siitä, että opin jokaisella kerralla ihan todella paljon. Rakastan myös niiden keskustelujen käymistä. Lähetyksessä on samalla paljon ja vähän aikaa, ja keskustelu vie mennessään. Suoran lähetyksen siistein puoli on, että siinä voi tapahtua mitä tahansa. Karjalaisuutta käsittelevän lähetyksen käynnistyessä tajusin, että molemmat vieraat ovat aika herkillä; että omasta identiteetistä puhuminen on herkkä asia. Silloin omakin soundi vaihtuu sen myötä.”
Kaikki keskittyvät toisiinsa ja ovat yhdessä samassa tilassa. Sitä on toimittajana mahtavaa seurata.
Pauliina Grym, Kulttuuriykkönen
Myös Yle Radio 1:n Kulttuuriykköstä toimittava Pauliina Grym kertoo pitävänsä nimenomaan suorassa lähetyksessä käytävistä keskusteluista.
”Lähetyksen alkaessa on hyvä jännitys. Kun ihmiset alkavat rentoutua ja kertoa omia ajatuksiaan, ja keskustelu lähtee etenemään, on siinä jotain taianomaista. Jotain sellaista, että ihmiset ovat siinä usein parhaimmillaan. Kaikki keskittyvät toisiinsa ja ovat yhdessä samassa tilassa. Sitä on toimittajana mahtavaa seurata”, hän sanoo.
Grym haluaa luoda studioon ilmapiirin, jossa on turvallista olla eri mieltä ja samalla kunnioittaa toisen mielipidettä. Vaikka Kulttuuriykkösellä on suoria lähetyksiä joka arkipäivä, aiheista ei ole pulaa. Grym on sitonut aihevalinnoillaan Kulttuuriykköstä yhä tiiviimmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
”Kulttuurihan on ihmisen ja yhteisön toimintaa. Työhöni kuuluu etsiä kiinnostavia aiheita, ja kohdallani ne löytyvät usein tietokirjoista. Työ on myös sillä tavalla positiivisesti kaikkialla läsnä, että aiheita tulee vastaan monessa eri paikassa ja laitan itselleni niitä ylös. Kuuntelen myös paljon podcasteja, joista ammennan aiheita”, hän avaa.
Kulttuuriykkösen lisäksi Grym on toimittanut monia raskaaseen musiikkiin liittyviä ohjelmia, kuten kesäkuussa ilmestyneen Maailman paras Alexi Laiho -podcastin yhdessä Harri Hakasen kanssa. Metallimusiikki on yksi Grymin ensirakkauksista.
”Viime aikoina olen kuunnellut erityisesti Lähiöbotox-yhtyettä, joka kutsuu itseään kieli poskessa 'Myllypuron Slayeriksi'. Siinä on raastavaa angstia, mutta myös omanlaistaan herkkyyttä.”
Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!