Kokenut korkeushyppyvalmentaja Jouko Kilpi oli hieman yllättynyt, mutta mielissään, kun hänen valmennettavansa Daniel Kosonen iski kauden avauskisassaan kesäkuun alkupuolella tulostauluun ennätyslukemat 221.
19-vuotias Kosonen paransi kisan aikana Lempäälässä ennätystään ensin 215:stä tulokseen 218 ja siitä vielä kolmella sentillä. Sekä 218 että 221 ylittyivät viimeisellä yrityksellä.
Kosonen nostatti riman kylmäpäisesti korkeuteen 224, joka sattuu olemaan hänen valmentajansa Kilven oma ennätyskorkeus uran huippuvuosilta 80-luvulta. Sillä kertaa rima ei pysynyt kannattimillaan, ja valmentajan ennätys jäi vielä hetkeksi rikkomatta.
– Kun nostin riman 224:ään, Jokke (Kilpi) sanoi, että älä laita 225, niin voidaan lähteä täältä kotiin niin, että kaikilla on hyvä mieli. Nyt kun hyppäsin 221 niin se alkaa olla ajankohtainen puheenaihe. Mutta olemme keskittyneitä siihen, että ennätykseni on huomattavasti parempi uran päätteeksi kuin Jokella, Kosonen naureskelee Yle Urheilulle puhelimitse.
Ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, kun Kilpi joutuisi toteamaan oman valmennettavansa paremmakseen. Edellinen yli 220 hypännyt suomalaismies, Jussi Viita, säväytti Kuopion Kalevan kisoissa vuonna 2014 ylittämällä riman ennätyskorkeudestaan 226. Neljä vuotta sitten uransa lopettanut Viita viihtyi Kilven valmennuksessa lähes vuosikymmenen ajan.
Jouko Kilpi luottaa siihen, että Kosonenkin ponnistaa vielä tämän kesän aikana yli valmentajansa ennätystuloksen 224. Onnistunut harjoituskausi ja hyvä terveystilanne ovat luoneet vankan pohjan ennätyskesälle.
– Kyllähän Daniel lahjakas kaveri on. Ruumiinrakenne on ihanteellinen tähän lajiin, hän on kevytrakenteinen, pitkä poika. Hänen motivaationsa on ollut hyvä tavallisessa arjessakin ja asenne kohdallaan, Kilpi kertoo.
Minua suututti hyvin paljon se, että jäin ulos Ruotsi-ottelusta. Päätin, että pidän huolen siitä, ettei tarvitse enää ikinä miettiä, valitaanko minut vai ei.
Daniel Kosonen
Nuoren miehen kehityksen taustalla on myös luontaista fyysistä kehitystä.
– Daniel on aiemmin kasvanut tosi nopeasti ja ollut sellainen hintelä varsanpoikanen, joka on juuri noussut pystyyn. Pikkuhiljaa viime talven aikana hänen kehonhallintansa on parantunut ja on tullut jäntevyyttä.
Määrätietoinen Kosonen kertoo, että hänellä on takanaan uran paras harjoituskausi. Kosonen jäi viime syksynä Kalevan kisoissa kuudenneksi ja ilman Ruotsi-ottelun edustuspaikkaa, vaikka oli kotimaan tilastossa jaetusti kolmantena. Siitä sisuuntunut Tampereen Pyrinnön urheilija sai syksyn harjoituksiin aivan uudenlaista potkua.
– Minua suututti hyvin paljon se, että jäin ulos Ruotsi-ottelusta. Päätin, että pidän huolen siitä, ettei tarvitse enää ikinä miettiä, valitaanko minut vai ei. Että se on jatkossa itsestäänselvyys, Kosonen kertoo.
95-prosenttisesti lentopalloilija
Syyskuussa 20 vuotta täyttävä Daniel Kosonen on siitä poikkeuksellinen urheilija, että hän teki lopullisen lajivalinnan lentopallon ja yleisurheilun välillä vasta hiljattain. 16-vuotiaana hän ehti jopa lopettaa korkeushypyn, koska hän ei pärjännyt siinä kovinkaan hyvin.
Vielä keväällä 2017 Kosonen oli omien sanojensa mukaan "95-prosenttisesti lentopalloilija". Samana kesänä alkanut yhteistyö huippuvalmentaja Kilven kanssa tuotti kuitenkin nopeasti tulosta, ja Kosonen otti loppukesästä uransa ensimmäisen nuorten SM-mitalin 17-vuotiaiden sarjassa. Samana kesänä hän ylitti kaksi metriä ensi kertaa urallaan.
– Lentopallo oli ykköslaji, koska en nuorempana pärjännyt niin hyvin yleisurheilussa. Nautin molemmista vähintään yhtä paljon, mutta kun nousin yhtäkkiä Suomen kärkeen ikäluokassani, niin päätös ykköslajista tuli. Ei ole koskaan ollut ongelma harrastaa kahta lajia.
Lentopalloharrastus jäi tänä keväänä sivummalle, kun koronavirusepidemia keskeytti kaikki urheilusarjat Suomessa. Vielä viime kaudella Kosonen pelasi miesten kakkossarjaa Pälkäneen Luja-Lukossa isänsä Heikki Kososen valmennuksessa. Kuin seinään loppuneen kauden päätteeksi joukkue nousi Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle ykkössarjaan. Se sinetöi Kososen lentopallouran kohtalon ainakin toistaiseksi kilpatasolla.
– Ykkössarjan vaatima sitoutuminen vaikuttaa liikaa yleisurheiluun, joten päätin lopettaa sen kokonaan. Olen pelannut sitä 9-10 vuotiaasta saakka, joten katsotaan, mitä tämä lopettaminen nyt tekee, Kosonen pohtii.
– Sovin ehkä paremmin yksilölajiin kuin joukkuelajiin. Kun pelaa joukkueessa, ei tiedä, mikä on se sitoutuminen muilta ja oma menestys riippuu muidenkin suorituksista. Yleisurheilussa on oma fokus, eikä muiden tekeminen vaikuta minuun yhtään siinä.
Kesän harjoitusohjelmassa ei lentopallon lopettaminen vielä näy, mutta syksyllä peräti neljä lentopalloharjoitusta tai -ottelua viikossa korvaantuvat korkeushypyn lajinomaisilla nopeus- ja loikkaharjoituksilla. Valmentaja Jouko Kilpi uskoo kuitenkin, ettei lentopalloharrastus ole aiemminkaan syönyt korkeushypystä, vaan on pikemminkin ollut hyödyksi.
– Lentopallossa on reaktiivisuutta, ja ponnistuksia tulee paljon. Nuorena pitää pomppia, ja kun sitä tekee sopivassa vaiheessa, niin luuston ja nivelten kestävyys paranee. Uskon, että lentopallolla on ollut ihan positiivinen vaikutus, huomaahan sen tuloksistakin.
Itseluottamus kuin Ronaldolla
Lentopallo ja korkeushyppy ovat Kososen urheiluperheen leipälajit: Danielin vanhin isosisko Gabriela on SM-tason korkeushyppääjä ja toinen sisko Jessica pääsarjatason lentopalloilija Kuusamon riveissä. Perheen vanhemmat vaikuttavat aktiivisesti erityisesti lentopalloilun parissa.
Vaikka oman perheen esimerkillä on ollut positiivinen vaikutus Daniel Kososen urheilu-uraan, tulee yksi isoimmista esikuvista kaukaa Tampereen ja yleisurheilun ulkopuolelta.
Jalkapallon portugalilaistähti Cristiano Ronaldo on työmoraalillaan, voitontahdollaan ja itsevarmuudellaan tehnyt vaikutuksen myös Kososeen, joka ei pelkää asettaa rimaa korkealle – kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.
– Olen aina luottanut itseeni. Suomalaisessa urheilussa nöyristellään ihan turhaan. Miksei voi vaan sanoa suoraan, että minusta tulee paras? En halua kierrellä asioita, mihin uskon, vaikka se saattaakin luoda paineita. Jos ei kestä paineita, niin ei kannata olla urheilija, Kosonen toteaa.
Seuraavana tavoitteena siintävä valmentajan ennätys 224 on vain pikainen välietappi matkalla kohti korkeuksia. Kosonen itse toivoo ylittävänsä Jussi Viidan nimissä olevan Tampereen Pyrinnön seuraennätyksen 226 lähitulevaisuudessa.
20 vuotta vanhaan Suomen ennätykseen, Mika Polun hyppäämään tulokseen 231, on matkaa vielä kymmenen senttiä. Se siintää tamperelaisen pitkän tähtäimen tavoitteissa, joita nuorukainen ei pelkää sanoa ääneen.
– Olen mielestäni riittävän lahjakas voittamaan ihan mitä vaan, ihan kenet vaan ja tekemään ihan kuinka hyvän tuloksen vaan. Uskon, ettei siihen ole mitään muuta estettä kuin loukkaantumiset, että minusta voisi tulla maailman paras: olympiavoittaja, maailmanmestari, Euroopan mestari, SE-mies, Kosonen listaa.
Nämä ovat harvinaisia sanoja suomalaisten korkeushyppääjien suusta. Viimeksi suomalaismies nähtiin aikuisten arvokisafinaalissa vuonna 2006, kun Oskari Frösén oli Göteborgissa yhdeksäs. Edellisestä arvokisamitalista on vierähtänyt yli 50 vuotta: vuoden 1969 EM-kisoissa Reijo Vähälä otti hopeaa.
Korkeushypyn MM- tai olympiamitalisteja ei Suomesta ole vielä tullut yhtäkään.
– Tiedän, että tällä hetkelläkin on paljon senttejä otettavissa ihan pelkällä tekniikan parantamisella, ja siihen kun pistää voimaa, uskon, että siitä voi tulla jotain aika uskomatonta, Kosonen sanoo.
Uskon, että yli 230:n on aivan realistiset mahdollisuudet. Nyt näyttää ainakin hemmetin hyvältä.
Jouko Kilpi
Kilpi muistuttaa, että Kosonen on vielä urheilijana raakile, ja tehtävää on tulevina vuosina paljon. Kokenut valmentaja kuitenkin tietää suojattinsa loistavat edellytykset nousta huipputason hyppääjäksi.
– Rajana on taivas. Uskon, että yli 230:n on aivan realistiset mahdollisuudet. Sille ei ole mitään rajoitetta, jos terveenä pysyy. Nyt näyttää ainakin hemmetin hyvältä, Kilpi sanoo.
Valmennettavana kaksi rämäpäätä
Pian sen jälkeen, kun Jussi Viita lopetti uransa, Jouko Kilpi alkoi valmentaa 15 vuotta nuorempaa Kososta. Nyt Kosonen on kasvanut aikuiseksi, mutta ero lyhyempään ja lihaksikkaampaan Viitaan on edelleen kuin yöllä ja päivällä.
– Jokaisella valmentajalla on tietty linja, mutta yhteen muottiin ei tekniikkaa voi laittaa. Siitä ei tule mitään, jos tekniikka ei ole luontainen. Jussi nosti punttia ihan erilaisilla kilomäärillä. Danielille jos laittaisin sellaisia painoja, niin se kuolisi niiden alle. Pitää myös miettiä, missä vaiheessa uraa mennään, on eri asia olla vajaa 20-vuotias kuin 30-vuotias.
Nyt Kilvellä on käsissään kaksi lahjakasta nuorta korkeushyppääjää, sillä hän on myös Ella Junnilan henkilökohtainen valmentaja. Suomen ennätyksen 195 vuosi sitten hypänneessä Junnilassa, 21, on valmentajansa mukaan paljon samaa kuin häntä pari vuotta nuoremmassa Kososessa.
Yksi yhteinen tekijä on se, ettei kummallakaan ollut korkeushyppyä aloittaessaan liikaa opittuja malleja, joista poisoppiminen voi olla vaikeaa.
– Molempia oli helppoa alkaa valmentaa ja kehittää tekniikka, joka molemmille sopi. Molemmilla on myös se tietty uskallus ja rämäpäisyys, mitä korkeudessa vaaditaan. He uskaltavat kohdata ponnistustilanteen kovasta vauhdista. Kumpikin osaa kaarteessa rynnätä kovempaa ponnistukseen, vähän niin kuin petoeläin käy saaliin kimppuun, Kilpi kertoo.
Kesällä nähtävät kilpailutulokset ovat vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Arki ei aina ole hohdokasta, mutta Kilven mukaan sekä Junnila että Kosonen suhtautuvat harjoitteluun hyvällä asenteella. Nuoret ymmärtävät, että jokaisella harjoituksella on merkitystä.
– He ovat halunneet niitä senttejä lisää. Ei niitä muuten tule kuin ajattelemalla joka harjoituksessa, että tämä vie eteenpäin. Kannattaa kuluttaa aika treenissä niin, että se kehittää, kuin vain olemalla harjoituksissa paikalla, Kilpi summaa yksinkertaisen menestysreseptin.
Kosonen kilpailee seuraavan kerran keskiviikkona Virroilla ja lauantaina korkeuskarnevaaleilla Lohjalla. Junnila on ilmoittautunut 8. heinäkuuta käytävään Jyväskylän GP-kilpailuun.
Korjattu 26.6. kello 14.15: Kosonen kilpailee Lohjalla lauantaina, ei torstaina.
Lue myös:
Kotimainen yleisurheilukesä käynnistyy Ylen kanavilla kesäkuussa