Tanska ilmoitti keskiviikkona lopettavansa koko maan turkistarhojen minkit. Syynä on eläimistä löytynyt koronavirusmutaatio, jonka arvioidaan voivan uhata tulevan koronarokotteen toimivuutta.
Maailman suurimpiin minkkiturkkien tuottajamaihin lukeutuvassa Tanskassa lopetetaan arviolta 15–17 miljoonaa minkkiä.
Voiko koronavirus levitä minkkitarhoissa myös Suomessa ja mitä siitä seuraisi?
Yle kysyi 14 keskeistä kysymystä asiantuntijoilta. Vastaajina ovat osastonjohtaja Terhi Laaksonen (TL) Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastolta, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastien Hielm (SH) sekä yksikön johtaja Tuija Gadd (TG) Ruokaviraston virologian osastolta.
1. Onko suomalaisilla turkistiloilla havaittu koronavirusta?
TL: Toistaiseksi ei ole havaittu tartuntoja eläimillä. Yhdellä tarhaajalla on todettu tartunta, mutta se ei ole levinnyt minkkeihin.
Jos tarhaajalla, työntekijällä tai tarhalla asuvalla ihmisellä todetaan koronatartunta, tartuntalääkäri kertoo siitä kunnan eläinlääkärille, joka tutkii tilan minkit mahdollisen viruksen varalta.
2. Onko tarhaajan tartunnanlähde selvillä?
TL: On selvää, että tarhaaja ei ole saanut sitä eläimiltä, sillä eläimissä ei tartuntaa ollut. Tartunta on saatu ihmiskontaktissa.
3. Kuinka minkki sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin?
TL: Se vaihtelee aika paljon tarhoittain, mutta vielä ei tiedetä miksi. Suomessa tapauksia ei ole ollut, mutta tilannetta on seurattu muissa maissa. Joillain tarhoilla koronavirus on aiheuttanut jopa 20 prosentin kuolleisuuden eläimillä, joillain tarhoilla ei eläimiä ole kuollut lainkaan. Ilmeisesti minkeillä on sama kuin ihmisellä, että vanhemmat eläimet ovat riskiryhmässä.
Minkkien koronaoireita ovat esimerkiksi hengitystieoireet ja ripuli. Viruksen sairastaminen voi minkeillä vaihdella oireettomasta kuolemaan, kuten ihmisillä.
4. Testataanko minkkejä nyt koronan varalta?
TL: Tällä hetkellä halutaan muodostaa tilannekuva. Ruokavirasto aloittaa laajan minkkien koronatartuntoja selvittävän kartoituksen Pohjanmaan turkistarhoilla. Testausta tehdään kymmenen kunnan alueella: Kalajoella, Kauhavalla, Kaustisella, Kokkolassa, Korsnäsissä, Mustasaaressa, Närpiössä, Pedersöressä, Uusikaarlepyyssä ja Vöyrissä.
Kartoituksessa etsitään mahdollista virusta itsestään kuolleilta minkeiltä. Kuolleilta eläimiltä virus löytyy helpommin kuin eläviltä eläimiltä. Näin on toimittu myös esimerkiksi Ruotsissa.
5. Pitääkö koronaan sairastunut minkki lopettaa?
TL: Ruokavirasto määräisi näillä näkymin tarhan eläimet lopettavaksi, jos tarhalta löytyisi koronavirusta. Eläintautilaki antaa tähän mahdollisuuden, kun kyseessä on uusi vakava eläintauti, jollaiseksi korona luokiteltaisiin. Yhdestä sairastuneesta eläimestä virus leviäisi koko tarhan keskuuteen tehokkaasti.
6. Suomessa minkkitarhoja on paljon Pohjanmaalla ja esimerkiksi Vaasan ympäristössä, jossa koronavirus on päässyt leviämään paljon ihmisten välillä. Millainen riski tämä on turkiseläimille?
TL: Ihmiset ovat minkeille suurin riski. Riski on, että työntekijä tai muu vierailija voi saada tartunnan ja viedä sen mukanaan tarhaan.
SH: Nyt on aika, jolloin ulkomailta saapuu työntekijöitä turkistarhoille töihin. Se saattaa lisätä riskejä.
7. Kuinka paljon Suomessa on minkkejä?
TL: Niin sanottuja tuotantominkkejä on noin miljoona ja sen lisäksi jalostuseläimiä noin 250 000. Eli yhteensä parhaillaan 1,25 miljoonaa, mutta nahkontakauden jälkeen paljon vähemmän.
8. Kuljetetaanko minkkejä eri maiden ja tarhojen välillä?
TL: Kuljettaminen on harvinaista. Pentuja kuljetetaan joskus, jalostuseläimiä ei yleensä. Tällä hetkellä elinkeino on itse päättänyt, että yhtään eläintä ei siirretä tarhojen välillä.
9. Tullaanko tekemään päätöksiä, jotka koskevat minkkitarhausta koronan kiihtymis- tai leviämisvaiheen alueilla?
TL: Tanskalla oli käytäntö lopettaa kaikki minkit positiivisen tarhan ympäriltä, ennen kuin päättivät lopettaa koko maan minkit. Meillä ei ole vielä tällaisia suunnitelmia. Toistaiseksi meillä ei ole sallittua tehdä ennaltaehkäiseviä lopetuksia, vaan niistä säätää maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Vaikka maa- ja metsätalousministeriö tekisi päätöksen, että kaikki minkit lopetettaisiin ennaltaehkäisynä, niin Ruokavirasto tekisi päätöksen milloin se pantaisiin toimeen, eli käytännön päätös olisi varmasti meillä.
Ehkä tällaiseen ennaltaehkäisevään toimenpiteeseen ryhdyttäisiin, jos jollain alueella todettaisiin tartuntoja usealla tarhalla, ja mahdollisesti jos tarhoja olisi lähekkäin. Joillain alueilla näin on.
Tätä ei ole kuitenkaan syvällisesti pohdittu. Tärkeintä on koronaviruksen ennaltaehkäisy tarhoilla niin, että pystyttäisiin välttämään positiivisten ja oireilevien ihmisten käyminen tarhoilla.
SH: Uskoisin, että meidän ei tarvitsisi tehdä uusia säädöksiä, jos Tanskan tilanne tulisi vastaan. Nykylainsäädännöllä päästäisiin hyvin pitkälle. Sen sijaan tarhaajien korvauksiin en osaa ottaa kantaa, se varmaan vaatisi jonkinlaisen lisäbudjetin.
Tanskan veto on minusta yllättävä. He ovat selvästi päätyneet siihen, että ei ole enää muita keinoja saada tilannetta hallintaan, joten lopettavat kaikki tarhaeläimet.
10. Mikä on muiden tarhattujen turkiseläinten tilanne?
TL: Supikoira on myös todettu alttiiksi lajiksi koronavirukselle, mutta sen tarhaus on harvinaisempaa muualla Euroopassa. Meillä toimet koskisivat myös supikoiria, mutta ei kettuja.
11. Mitä pitäisi tapahtua, että koko maan tarhatut minkit lopetettaisiin?
TL: Koko maan minkkien lopetus olisi niin rankka päätös, että sitä emme Ruokavirastossa voisi päättää millään tasolla. Päätös olisi ministeriön ja hallituksenkin asia.
Pidän epätodennäköisenä, että tähän päädyttäisiin meillä. Tähän voitaisiin päätyä, jos tartuntaa olisi todettu laajoilla alueilla useissa tarhoissa ja minkkien tartuntojen olisi todettu siirtyneen ihmisiin.
SH: Tanskassa on selvästi havaittu tilanne, että tarhoilla leviää koronamutaatio. Varmistustoimenpiteenä on päätetty lopettaa kaikki eläimet, jotta se ei siirry takaisin ihmiseen. En tiedä varmasti, missä mutaatio on päässyt syntymään.
Tässä ei ole niinkään moraalista dilemmaa, sillä turkiseläimiä kasvatetaan tapettaviksi, vaan tämä on enemmänkin taloudellinen ongelma. Turkistarhaajalle kuitenkin ikävä tilanne.
12. Miksi korona tarttuu juuri minkkeihin?
TG: Minkeillä on samantyyppiset reseptorit, joihin virus tarttuu. Ihan tarkkaan en osaa sanoa, mikä reseptori se on, mutta sellainen täytyy olla, jotta virus pystyy kiinnittymään ja lisääntymään.
Myös fretit ovat herkkiä SARS-CoV-2-infektiolle. Fretit ja minkit kuuluvat molemmat varsinaisten näätien (Mustelinae) alaheimoon.
Supikoirien on jossain tutkimuksessa todettu olevan herkkiä tälle virukselle, mutta ne ovat vähemmän herkkiä kuin näätäeläimet.
Laboratoriokokeiden perusteella jyrsijöitä ei voida sulkea pois mahdollisina tartunnan levittäjinä.
13. Voiko koronavirus tarttua muihin eläimiin, joiden kanssa ihminen on tekemisissä?
TG: Tämänhetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2-viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista eikä näillä tartunnoilla vaikuta olevan merkitystä COVID-19-taudin leviämisessä.
Kokeellisissa tutkimuksissa ainakin kissojen, koirien, frettien, kanien ja hamstereiden on todettu olevan alttiita koronavirustartunnalle.
Muiden kuin yllä mainittujen eläinten osuudesta SARS-CoV-2-tartunnan levittämisessä on hyvin vähän tutkittua tietoa.
Virus lisääntyy tutkimusten mukaan heikosti koirissa, sioissa, kanoissa ja ankoissa. Koirista on eristetty SARS-CoV-2-RNA:ta, mutta niiden kykyä levittää virusta pidetään vähäisenä. RNA:n löytyminen ei välttämättä tarkoita sitä, että eläimessä on infektiivistä virusta. Todetaan siis viruksen genomin osia, mutta ei välttämättä elävää virusta.
14. Kuinka poikkeuksellista on, että virus siirtyy ihmiseltä eläimeen ja takaisin ihmiseen?
TG: Tämä koronavirus ei ole erityinen poikkeus tässä suhteessa. Esimerkiksi influenssavirukset käyvät vesilinnuissa ja siirtyvät sieltä takaisin ihmiseen.
Kaikki virukset myös mutatoivat, osa nopeammin, osa hitaammin. Joskus mutaatio voi aiheuttaa ihmiselle tautia, eivät kaikki. Mutaatio on siis tavallista.
Tulevaisuudessa nähdään, jääkö tämä virus kiertämään, kuten kausi-influenssavirukset.
Lue lisää:
Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa
Kuuntele:
Radio Suomen Päivä: Koronatestejä Suomen minkkitarhoilla. Tehostetut koronavirustestaukset alkavat. Näytteitä otetaan 30 tarhan itsestään kuolleista minkeistä. Suomessa ei ole todettu koronavirustartuntoja turkistarhoilla, mutta Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa on. Tanskassa on päätetty lopettaa kaikki turkistarhojen minkit. Minkkien näytteet tutkitaan Ruokavirastossa. Haastattelussa osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.