Suomessa pohditaan koronarokotteiden painottamista pahimmille tartunta-alueille. Käytännössä se tarkoittaa, että rokotteita kohdennettaisiin esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Hallitus lähetti keskiviikkona lausuntokierrokselle esityksen, että rokotejärjestystä muutettaisiin väliaikaisesti rokotteiden alueellisen kohdentamisen osalta 31. toukokuuta saakka. Kohdentamisen edellytyksenä olisi, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Kohdentaminen olisi mahdollista silloin, kun kahden viikon aikana tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 100.
Yle selvitti, miten eri puolilla Suomea suhtaudutaan esitykseen.
HUSin alueella on ollut kaksi kolmasosaa tartunnoista ja potilaista. Esimerkiksi HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi peräsi voimakkaasti muutoksia keskiviikkona.
– Minusta oikeaa yhdenvertaisuutta on se, että kaikki saavat tarpeensa mukaan. Palokunta pitäisi lähettää siihen kylään, joka palaa.
Pirkanmaa: Kriittiset ryhmät pitäisi rokottaa
Tampere olisi yksi näistä isoista kaupungeista, joille rokotteita tulisi jatkossa vähemmän. Pirkanmaa oli pitkään koronaviruksen mallioppilas, mutta maaliskuussa tilanne ryöpsähti ja alue on nyt koronan osalta leviämisvaiheessa.
Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Pirkanmaan alueellista pandemiaryhmää johtava, TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand ovat kritisoineet suunnitelmaa. Heidän tiistain laskelmansa mukaan esitys jättäisi Pirkanmaalle kohdistuvien rokotteiden osuuden jopa 40 prosenttia pienemmäksi kuin on suunniteltu. Luvut päivittyvät koko ajan.
Koronalle on tyypillistä nopeat tautiryppäät.
– Rokottaminen on hidas palokunta ryppäiden taltuttamiseen, Sand sanoi tiistaina alueellisen pandemiaryhmän tiedotustilaisuudessa.
Pirkanmaalla esimerkiksi riskiryhmä 2 on käytännössä kokonaan rokottamatta. Samoin rokottamatta on lähes koko sote-henkilöstö esimerkiksi leikkaussaleissa tai terveyskeskuksissa.
Sand on huolissaan myös siitä, että lisäksi kokonaan rokottamatta on lukuisia muita tärkeitä ryhmiä, kuten poliisit, jotka toistuvasti altistuvat työssään tartunnalle.
– Ensin pitäisi saada rokotettua Suomessa terveytensä tai yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset ryhmät, Sand sanoi.
Sand lisää Ylelle torstaina, että tämä 40 prosenttia on pahin skenaario. Todennäköisesti vaikutus ei ole ollenkaan näin iso. Pirkanmaalla koronan ilmaantuvuus on kolminkertaistunut kuukaudessa.
– Tietysti tietyllä tapaa toivoisi, että meille kohdennettaisiin enemmän rokotteita, kun olemme leviämisvaiheessa. Ihan tarkkaa tietoa, että miten sitten kävisi, jos mentäisiin tähän kohdentamiseen, niin ei vielä ole, Sand kertoo.
Pohjois-Pohjanmaa: Sote-henkilöstön rokotukset tulisi hoitaa ensin
Pohjois-Pohjanmaalla ollaan samoilla linjoilla kuin Pirkanmaalla. Sairaanhoitopiiri ei kannata hallituksen esitystä koronarokotteiden kohdentamisesta pahimmille pandemia-alueille. Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin Terhi Nevalan mukaan koronatilanne voi muuttua alueittain nopeastikin.
– Rokotuksilla tämän tilanteen seuraaminen reaaliajassa on todella haastavaa. Rokottamisen vaikutus tulee kuitenkin myöhässä epidemian hallintaan.
Vaikka ikäihmiset ja riskiryhmät olisivatkin rokotettuina ennen mahdollisia alueellisia painotuksia, on tällä hetkellä suurin osa sote-työntekijöistä rokottamatta, Nevala muistuttaa.
– Olemme tähän saakka rokottaneet koronapotilaita hoitavaa henkilökuntaa, mutta meillä on hyvin laajasti rokottamatta henkilökuntaa, joka hoitaa sairaaloiden ja perusterveydenhuollon päivystyksellistä, kiireellistä ja välttämätöntä toimintaa.
Ikäperusteiseen rokotusjärjestykseen löytyy Terhi Nevalan mukaan perusteita, sillä ikä on yksi koronaan liittyvistä riskitekijöistä. Rokotusoikeuden salliminen muun muassa opiskelijoille ja hammaslääkäreille on Nevalan mielestä voisi auttaa työvoiman saatavuutta tilanteessa, jossa Suomeen saatava rokotemäärä kasvaa merkittävästi kesälomakauden kynnyksellä.
Kanta-Häme: Onko liian hidas keino?
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen pitää liikkumisrajoitusten kaatumista pettymyksenä, vaikka rajoitus ei ensisijaisesti olisi Kanta-Hämettä koskenutkaan. Leskisen mukaan työkalupakista puuttuu nyt nopeasti käyttöön otettava keino, jos koronatilanne pahenee.
– Tässä ei ole kyse siitä, olisiko se tullut käyttöön heti, vaan siitä, onko meillä sellaiset työkalut käytettävissä, joilla voidaan muuttaa epidemian kulkua.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä rokotusjärjestyksen muuttuminen ikäperusteiseksi nähdään hyvänä asiana. Sen sijaan alueelliset painotukset eivät Sally Leskisen mielestä ole välttämättä toimivia.
– Ilman muuta meidän lähtökohta on se, että yli 70-vuotiaat ja riskiryhmät pitää saada rokotettua kaikilla alueilla Suomessa sitä ennen.
Leskinen epäilee on myös sitä, pystyttäisiinkö alueellinen painotus toimeenpanemaan tarpeeksi nopeasti.
– Jos toimeenpanokyky on hirveän hidas ennen kuin tähän päästään, niin ei sillä epidemiologisestikaan ole suurta merkitystä.
Päijät-Häme: Ei suurta vaikutusta
Hallituksen esitys painottaa rokotuksia pahimmille koronaepidemia-aluille tuskin vaikuttaa dramaattisesti Päijät-Hämeessä. Näin arvioi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän rokotusasioista vastaava Kimmo Kuosmanen.
– Arvioisin, että meidän rokotemäärät voisivat laskea noin kymmenen prosenttia.
Kuosmanen kertoo, että Päijät-Häme on vain vähän jäljessä ilmaantuvuusluvussa ja sairaalahoidossa olevien määrässä Uuttamaata ja Turun seutua. Koronatilanne otetaan huomioon, kun rokotuksia painotetaan alueellisesti.
– Kriteerit ovat kaikille samat. Eli ilmaantuvuus, väestömäärä ja sairaalahoidossa olevien määrä. Nämä ovat tiedossani olevat kriteerit, joilla tätä arvioidaan.
Länsi-Pohja: Tilanne voi kriisiytyä nopeasti
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila sanoo, että mikäli rokotukset suunnataan etelään siten, että rokotukset muualla hidastuvat ja muuntovirus leviää pohjoiseen, heikkenee kokonaistilanne Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä nopeasti.
– Pienet keskussairaalat joutuvat muuttamaan normaalia toimintaansa jo pienestä määrästä tehohoitoa vaativia koronapotilaita, jolloin muiden potilaiden hoidot viivästyvät.
Taskila sanoo, että mikäli rokotteita painotetaan, se täytyisi tehdä niin, että rokotukset jatkuvat painottamisesta huolimatta koko maassa ja maahan tulevien rokotemäärien pitäisi kasvaa nykyisestä huomattavasti todellisuudessa eikä pelkästään arvioissa tai lupauksissa. Myös kaikki ikäihmiset, riskiryhmät ja sote-henkilöstö pitäisi rokottaa ensin.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila sanoo Ylelle, ettei hän halua kommentoida asiaa ennen kuin asetus perusteluineen on nähtävillä.
Kainuu: ikäperusteinen rokotejärjestys säästäisi resursseja
Kainuussa ikäperusteinen rokotejärjestys säästäisi resursseja. Tällä hetkellä jokainen riskiryhmäläinen kartoitetaan puhelimessa, ja se on aiheuttanut ruuhkaa soten puhelinpalveluissa. Jonossa on satoja ihmisiä.
Jos esitys ikäperusteisesta rokottamisesta menisi läpi, voitaisiin ajanvaraus voitaisiin tehdä sähköisesti Oma sote -palvelussa, arvioi Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari.
Koukkari sanoo, että Kainuussa on hoidettu hommat hyvin ja terveysturvallisesti. Jos rokotejärjestystä muutettaisiin niin, että Kainuu jäisi jonon hännille alhaisen ilmaantuvuuden takia, olisi se huono asia myös alueen ihmisille.
Kainuulaisista noin kaksi kolmasosaa on Koukkarin laskelmien mukaan joko ikäihmisiä tai riskiryhmää.
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on samoilla linjoilla. Määtän mukaan sovitusta järjestyksestä kiinnipitäminen turvaisi riskiryhmien ja ikäihmisten tilanteen.
– Rokotusjärjestystä tehdessä oli tiedossa, että alueet ovat erilaisissa tautivaiheissa. Siksi tuntuu omituiselta, että nyt muutettaisiin järjestystä tämän perusteella. Se sotii myös ihmisten oikeustajua vastaan. Jos alue on pysynyt perustasolla pitkään, rokotteen saaminen viivästyy, Määttä summaa.
Varsinais-Suomi: Laki liian vähän aikaa voimassa
Turku ja Varsinais-Suomi voisi hyötyä rokotusjärjestyksen muuttamisesta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo, että esitys rokotteiden alueellisesta painottamisesta on tervetullut, mutta ongelmaksi voi hänen mielestään jäädä lain lyhyt voimassaoloaika.
Lausuntokierros jatkuu huhtikuun 13. päivään saakka, minkä jälkeen lain voimaan tuloon kuluisi vielä aikaa.
Pietilän arvion mukaan Varsinais-Suomessa riskiryhmät on rokotettu äitienpäivän aikoihin. Jos sama tahti toteutuisi myös muualla, jäisi lain voimassaoloajaksi noin kolme viikkoa.
– Ei tämä kovin paljon alueelliseen tilanteeseemme siinä ajassa vaikuttaisi. Ehkä muutamia tuhansia rokotteita enemmän saisimme sairaanhoitopiirin alueelle. Se ei ole kovinkaan paljon, Pietilä sanoo.
Hän jatkaisi lain voimassaoloaikaa ainakin heinäkuun loppuun.
Lain varsinaista tarkoitusta, eli rokotteiden keskittämistä vaikeimmille epidemia-alueille, Pietilä pitää hyvänä ajatuksena. Hän sanoo ymmärtävänsä sen herättävän tunteita, mutta toteaa yhdenvertaisuuden olevan hänen mielestään sitä, että rokotteita saa enemmän siellä, missä riski tartunnan saamisesta on suurin.
– Kyllä pelastusliivejä tarvitaan merellä, kun myrskyää. Ei kuivalla maalla, Pietilä toteaa.
Pohjois-Savo: tutkimustiedon valossa looginen päätös
Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedmanin mielestä hallituksen esityksessä on paljon asioita, joita voi kannattaa.
Hänen mielestään on nykytiedon valossa hyvä, että riskiryhmät aiotaan rokottaa ennen rokotteiden alueellista kohdentamista.
– On selkeää näyttöä, että rokotus vähentää riskiryhmään kuuluvilla vaikeaan tautiin sairastumista ja kuoleman riskiä, Hedman perustelee.
Hedman tulkitsee esitystä niin, että sen tavoitteena on ensisijaisesti vähentää taudin leviämistä kohdentamalla rokotteita pahimman epidemiatilanteen alueille. Se on hänestä hyvä tavoite.
– Meillä alkaa olla näyttöä siitä, että rokotukset todella vähentävät sairastumista ja sitä kautta viruksen leviämistä. Siinä mielessä on loogista, että rokotteita kohdennettaisiin niille alueille, joissa tauti riehuu voimakkaammin.
Hedman arvioi jo aiemmin Ylelle, että kohdentaminen voisi tarkoittaa rokotustahdin hidastumista Pohjois-Savossa.
Keski-Suomi: ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johto on vastustanut kaavailuja rokotusjärjestyksen muuttamisesta.
Vs. johtajaylilääkäri Juha Paloneva pitää muutoksia ongelmallisina eri puolilla maata asuvien suomalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
– Kyllä se monissa herättää varmasti tunteita. Muutos ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin mitä se voisi olla ilman jakoperusteiden muutoksen rajattua kestoa, Paloneva sanoo.
Paloneva on kritisoinut suunnitelmia myös siksi, että hänen mukaansa olisi erittäin vaikeaa määritellä, minkä ajankohdan perusteella muutokset jakoperusteissa tehtäisiin, koska Uudenmaan ulkopuolella epidemiatilanne on vaihdellut alueittain hyvin nopeasti, jopa viikoittain.
Hän kuitenkin korostaa, ettei halua kylvää eripuraa, vaan haluaa, että keskustelussa tuodaan esiin useita näkökulmia.
Etelä-Pohjanmaa: väärä signaali
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pelkää, että rokotejärjestyksen muuttuminen luo vääriä mielikuvia alueella, joka on onnistunut taistelemaan hyvin koronaa vastaan.
– Emme halua, että syntyy sellainen signaali, että hyvin tehtyä työtä ei arvostettaisi, sanoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro.
Luvassa on myös isoja pettymyksiä, koska maakunnassa on jaettu rokoteaikoja jo yli kuukauden päähän. Maakuntiin jo toimitettuja rokotteita ei kuitenkaan tarvitse lähettää muualle, vaan kyse on tulevista rokote-eristä.
Rekiaron mielestä järjestyksen muuttamisen hyöty näkyy hitaasti ja on kuitenkin melko vähäinen apu.
–Jotkut sairaanhoitopiirit ovat laskeneet, että rokotteiden keskittäminen tarkoittaisi, että muilta alueilta vähenisi puolet rokotteista. Etelä-Pohjanmaan rokotemääristä puolet olisi erittäin pieni lisä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja Turun alueelle.
Hän kuitenkin iloitsee, että viikosta 14 lähtien lähes kolminkertaisesti lisääntyvät rokotetoimitukset lisäävät kuitenkin maakunnassa rokottamista, vaikka rokotteita keskitettäisiin vaikeimmille alueille.
Vaasa: Toivottavasti jokainen suomalainen nähdään rokotepiikin arvoiseksi
Vaasan sairaanhoitopiiri vastustaa rokotteiden kohdentamista. Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta laskeskelee, että jos maakunnan rokotteista annetaan puolet pois, niiden vaikutus olisi maksimissaan 12 prosentin lisä pääkaupunkiseudun rokotekattavuuden parantamiseen.
– Sillä ei ongelmaa ratkaista, Kaukoranta toteaa.
Hän näkee rokotusten keskittämisessä selkeän yhdenvertaisuusongelman, ja sanoo, ettei ymmärrä keskittämisen perusteita.
– Rokottamattomat ihmiset saavat vaikeita koronavirustartuntoja myös täällä kehä kolmosen ulkopuolella ja joutuvat tehohoitoon alueilla, joissa muutenkin on jo pienempi tehohoitokapasiteteetti.
Kaukoranta puhuu poliittisesta pelistä ja toivoo, että järki voittaisi ja jokaisen suomalaisen katsotaan olevan rokotepiikin arvoinen.
– Keskittäminen tarkoittaa, että rokotusten läpivienti maakunnassa vaikeutuu huomattavasti, jos rokotteiden kanssa tulee jatkuva vekslaaminen sinne tänne. Meillä on jo aivan tarpeeksi työtä sen kanssa, että Astra Zenegaa ei voida antaa siinä mitassa kuin toivottiin annettavaksi.
Soite: rokotetahti hidastuu
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alue on koko korona-ajan pysynyt perusvaiheessa.
Infektioylilääkäri Marko Rahkonen ymmärtää rokotusten keskittämisen, mutta toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että Soiten alueella rokottaminen hidastuu.
– Sillä on merkitystä, että kohdistetaanko rokotteiden uudelleenohjaus vain yhteen rokote-erään, vai jatkuuko sama viikottain, hän miettii.
Rahkonen on kuitenkin edelleen toiveikas ja uskoo, että Soiten alueen asukkaista suuri osa olisi rokotettu kesä- ja heinäkuuhun mennessä.
Etelä-Karjala: Alueiden tautitilanne muuttuu nopeasti
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten mukaan koronavirusrokotuksia voisi kohdentaa niillä viikoilla, kun rokotteita saapuu Suomeen suuria määriä.
Muuten Eksote ei kannata rokotejärjestyksen muuttamista.
Eksoten mukaan on tärkeää, että rokotejakelu pidetään mahdollisimman yksinkertaisena.
Etelä-Karjalan keskussairaalan johtaja Marjo Numminen sanoo, että alueiden tautitilanne muuttuu nopeasti, joten rokotejakelun muuttaminen tautitilanteen muuttuessa suuntaan tai toiseen ei nopealla aikataululla ole edes mahdollista.
Rokotemäärä on Eksotessa hienoisessa kasvussa. Lähes 20 prosenttia ihmisistä on saanut Etelä-Karjalassa koronavirusrokotteen. Määrä on Suomen kolmanneksi korkein. Toisaalta koronavirustilanne on neljänneksi vaikein Suomessa.
Pohjois-Karjala: Riskiryhmiä tuskin rokotettu vappuun mennessä
Pohjois-Karjalassa 19 prosenttia maakunnan asukkaista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Riskiryhmien rokottaminen vie kuitenkin vielä viikkoja.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Siun soten toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen arvioi, että yli 70-vuotiaat on saatu rokotettua vappua edeltävällä viikolla, mutta riskiryhmien osalta aikataulu venynee toukokuulle.
Pohjois-Karjalassa sairastavuus on verrattain korkea, minkä takia riskiryhmään kuuluvien osuus on suuri.
Siun sote on vastustanut rokotusten alueellista kohdentamista. Kaipiainen toivoo, että jos rokotejärjestystä muutetaan, olisi muutos mahdollisimman lyhytaikainen.
– Jos tautitilanne pysyy nykyisellään, meidän rokotemäärät voivat jopa puolittua. Se hidastaa merkittävästi muun väestön rokotuksia.
Kymenlaakso: Rokotuksissa pitäisi edetä tasatahtiin koko maassa
Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo olevansa hieman hämillään hallituksen esityksestä muuttaa rokotusjärjestystä.
Hän kertoo kuntayhtymän tehneen ison työn sen eteen, että rokotteita pystytään jakamaan mahdollisimman tehokkaasti, ja kaikki suunnitelmasta poikkeaminen aiheuttaa lisätyötä.
Mäntymaan mukaan on vaikea arvioida, miten esityksen toteutuminen vaikuttaisi Kymenlaakson rokotesaantiin.
– Jos rokotteita ohjataan uudelleen niin ohjataanko niitä pois Kymenlaaksosta, joiltain muilta alueilta vai kaikilta muilta alueilta kuin Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Pahalta tuntuisi sekin, että joutuisimme jarruttamaan tämänhetkistä aika lupaavaa rokotustahtia.
Mäntymaa huomauttaa, että Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi on myös muita alueita, joissa koronatilanne on vaikea ja terveydenhuolto rasittuu.
– Eivät pelkästään Uusimaa ja Varsinais-Suomi ole pulassa, vaan kyllä maakunnissakin on ollut tiukkoja tilanteita ja on tälläkin hetkellä.
Mäntymaan mielestä olisi hyvä, että koko valtakunta etenisi rokottamisessa tasatahtiin, sillä rokottaminen on ulospääsy koronaepidemiasta ja tie normaaliin elämään.
– Juuri tällä hetkellä tätä vakavaa tilannetta ei rokotteilla ihan hetkessä hoideta.
Lue lisää: