Tampere, Turku ja Vantaa ovat Suomen Vuokranantajien mukaan houkuttelevimmat kaupungit asuntosijoittajien näkökulmasta. Helsinki on vasta neljäs. Arvonnousu on Helsingissä maan parasta, mutta vuokratuotot Suomen heikoimpia.
Keskisuurista kaupungeista tuoreessa verailussa parhaiten pärjäsivät Kuopio ja Rovaniemi.
Vertailussa on mukana 27 kaupunkia (vuokranantajat.fi), joille Pellervon taloustutkimus on laskenut huoneistotyypeittäin ennusteet vuosien 2021-2023 keskimääräiselle vuosittaiselle asuntojen arvonnousulle ja vuokratuotolle ennen veroja.
– Tampereen menestys päivitetyssä kaupunkirankingissa ei sinänsä ole yllätys. Tampere sai keväällä selkeästi vahvimman arvion tulevasta kehityksestä myös Vuokranantaja-barometrissa, jossa kysyttiin vuokranantajien omia näkemyksiä kaupunkien kehityksestä, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen tiedotteessa.
Vertailun valossa vähiten asuntosijoittajia houkuttavat Kouvola, Kokkola ja Vaasa.
Rokkanen toteaa, että aiempina vuosina rankingin kärkisijat ovat vieneet keskisuuret yliopistokaupungit, joissa ennustettu vuokratuotto on ollut suuria kasvukeskuksia parempi.
Suurten kaupunkien kipuamista tänä vuonna kärkisijoille selittää se, että uudistettuun rankingiin on otettu mukaan vuokra-asuntojen markkinointiaikojen tarkastelu. Kaupunkivertailu huomioi näin paremmin asuntosijoittamisen riskien vaihtelun kaupunkien välillä.
– Moni asuntosijoittaja suosii kasvukeskuksia sen vuoksi, että asuntojen arvokehitykseen tai uuden vuokralaisen löytymiseen liittyy vähemmän riskejä kuin pienemmissä kaupungeissa. Pienemmissä kaupungeissa taas sekä vuokratuotto-odotukset että riskit ovat korkeammat, sanoo Rokkanen.
Jyväskylässä vuokralaista pitää etsiä pisimpään
Esimerkiksi Jyväskylän imu asuntosijoittajien näkökulmasta on laskenut. Jyväskylä ei ole enää houkuttelevimpien kaupunkien kärkikymmenikössä, vaan sijalla 15. Jyväskylän edellä ovat muun muassa Lappeenranta, Kajaani ja Joensuu.
Jyväskylä sai vertailussa hyvin pisteitä myönteisestä väestökehityksestä sekä opiskelijakaupungille tyypillisestä suuresta vuokralla asuvien osuudesta.
Suurimmat riskit puolestaan liittyvät pitkiksi venyneisiin vuokra-asuntojen markkinointiaikoihin ja negatiiviseksi kääntyneeseen vuokrakehitykseen.
Vuokra-asuntojen markkinointiajat olivat Jyväskylässä Suomen Vuokranantajien kaupunkivertailun pisimmät.
Rokkanen toteaa, että Jyväskylän heikentynyt asema asuntosijoittajien silmissä johtuu ennen kaikkea juuri pitkittyneistä markkinointiajoista.
Vuokralaista joutuu etsimään Jyväskylässä keskimäärin kuukauden, kun monissa muissa isoissa kaupungiessa vuoralaisen saa keskimäärin parissa viikossa.
– Jyväskylä on kasvanut viime vuosina nopeasti noin yli tuhannen asukkaan vuosivauhdilla. Asukasluvun ohella asuntotarjonnan kasvu on ollut Keski-Suomen maakuntakeskuksessa myös hyvin voimakasta. Vuokralaisen löytämisen vaikeutuminen on kääntänyt myös kaupungin vuokrakehityksen negatiiviseksi, kuvailee Rokkanen.
Uudet ja remontoidut asunnot valttia
Jyväskyläläinen asuntosijoittaja, Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen Riitta Kokki on saanut tuta vuokramarkkinoiden muutostuulet.
Kokki omistaa kymmenkunta asuntoa Jyväskylässä. Vuokranantaja hän on ollut 30 vuotta. Asunnot vietiin hänen mukaansa ennen käsistä ja tällä hetkellä on todelliset vuokralaisen markkinat. Vuokra-asuntoa tarvitsevalla on mistä valita.
– Uskon, että iso tekijä taustalla on juuri se, että Jyväskylässä on rakennettu todella paljon uusia asuntoja. Uusia asuntoja on noussut muuttovoittoa enemmän ja myös korona vaikuttaa. Monet opiskelijat ovat lähteneet kotiseudulleen etänä opiskelemaan. Lisäksi matkailun tyrehdyttyä lyhytaikaiseen majoitukseen tarkoitettuja Airbnb-kämppiä on laitettu pitkäaikaisille markkinoille, kuvailee Kokki.
Kokin mukaan uudet ja remontoidut asunnot ovat vuokra-asuntomarkkinoilla valttia. Myös asunnon sijainti painaa entistä enemmän, sillä kaupunkien sisällä alueiden väliset erot ovat revenneet aiempaa jyrkemmiksi.
Kokki toteaa, että Jyväskylässä esimerkiksi keskustan tuntumassa, Lutakossa uudehkolla asunnolla on aivan toisenlainen kysyntä kuin lähiön perukoilla sijaitsevalla asunnolla, jossa on vielä alkuperäinen kylpyhuone.
Vuokralaiset arvostavat Kokin kokemuksen mukaan asunnon hyvää kuntoa ja varustelutasoa. Parveke on plussaa ja astianpesukonekin pitäisi jo asunnoissa olla.
– Kehotan vuokranantajia pitämään asuntonsa hyvässä kunnossa ja tekemään välillä pintaremonttia sekä miettimään, mitkä ovat juuri oman asunnon kilpailuedut ja viehätyspointit. Yksityisen vuokranantajan etuna pidän henkilökohtaisuutta ja joustavuutta.
Vuokrissa sekä laskua että nousua
Jyväskylässä vuokrat ovat laskeneet viime vuodesta jonkin verran yksiöissä ja kaksioissa, mutta kolmioissa ja suuremmissa vuokrat ovat maltillisesti nousseet.
Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat Jyväskylässä tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuokrakehitys oli yksiöissä -0,2 prosenttia ja kaksioissa -0,1 prosenttia. Kolmioissa sekä suuremmissa asunnoissa oli maltillista nousua, +0,2 prosenttia.
Vuoden 2016 aikana vuokrat nousivat vielä noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta tämän jälkeen vuokrien kehitys on hidastunut Jyväskylässä tasaisesti. Vuodesta 2015 markkinoilla olevien vuokra-asuntojen tarjonta on kaupungissa lähes kolminkertaistunut.
Vuokranmaksu ei ole takunnut koronan vuoksi
Valtakunnallisesti Vuokranantajat odottavat, että asuntojen kysyntä vuokramarkkinoilla elpyy loppuvuoden aikana koronarokotusten edetessä ja kaupunkien avautuessa rajoitusten jälkeen.
Suomen Vuokranantajien mukaan viime vuosien voimakas vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu on hidastanut vuokrakehitystä kasvukeskuksissa ja kääntänyt vuokrat jopa pieneen laskuun monissa keskisuurissa kaupungeissa.
– Korona ei kyselyidemme perusteella ole lisännyt häiriöitä vuokranmaksussa, mutta vuokralaisen löytyminen on vaikeutunut alkuvuonna koko maassa, Rokkanen sanoo.
Rokkanen arvioi, että koronarajoitukset ovat iskeneet opiskelijoihin ja moniin palvelualojen työntekijöihin, mikä on vaikuttanut osaltaan vuokra-asuntojen kysyntään.
Tulevaisuus ei näytä vuokranantajakonkarin Riitta Kokin mielestä Jyväskylässäkään mitenkään toivottomalta.
– Ei ole epätoivoinen olo. Edelleen tämä on kasvava kaupunki. Yritän pitää huolta, että asuntoni olisivat vetovoimaisia ja sellaisia, joita vuokralainen todella haluaa. Uskon, että jatkossakin markkinoita löytyy, sillä ainahan pitää asua jossain, summaa Kokki.