Britannian EU-eroon eli brexitiin ei uskottu alkukesästä 2016 – siihen ei ilmeisesti uskonut etukäteen edes brexitiä kannattanut nykyinen pääministeri Boris Johnson.
Niin se vain kuitenkin toteutui.
Hieman samanlainen tilanne on nyt Ranskan vaaleissa: entäpä jos äärioikeiston ehdokas onnistuu ottamaan vallan yhdessä EU:n tärkeimmistä ja suurimmista maista?
Ranskan kansallisen rintaman Marine Le Pen nousi eilen sunnuntaina toiselle kierrokselle istuvan presidentin Emmanuel Macronin haastajaksi. Le Pen teki kovan loppukirin vahvan vaalikampanjansa ansiosta.
Hän onnistui loppusuoralla kuromaan kaulaa pahimpaan äärioikeistolaiseen kilpailijaansa Eric Zemmouriin ja parantamaan tulostaan viiden vuoden takaisista vaaleista.
Nyt hän on valmistautuneempi kuin vuonna 2017. Samaan aikaan mielikuva Macronista raikkaana uudistajana on karissut viiden vuoden valtakauden jälkeen.
Ranskalaisista yli 30 prosenttia tuki ensimmäisellä kierroksella äärioikeistoa. Zemmour sai 7,1 prosenttia ja Le Pen 23,4 prosenttia äänistä.
Jos Le Pen voittaa, se voisi tietää brexitiin verrattavaa, jollei jopa isompaa muutosta EU:lle.
Ranska on EU:n perustajajäsen ja muodostaa yhdessä Saksan kanssa unioniyhteistyön "moottorin" – ilman näiden kahden yhteisymmärrystä ei käytännössä voida sopia suurista linjoista. Saksa ja Ranska ovat kansainvälisessä diplomatiassa myös toisilleen tärkeimmät kumppanit.
– Vaalien toinen kierros on huomattava asia Euroopalle. Vaikutukset Suomelle tulevat sitä kautta, mitä vaikutuksia sillä on EU:n toimintaan. Kun yhden merkittävimmän EU-maan linja muuttuisi lähes 180 astetta, se ajaisi EU:n aikamoiseen kriisiin, Elinkeinoelämän johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.
Myös Natossa jännitetään
Sekä EU:n että puolustusliitto Naton pääkonttoreissa Brysselissä seurataan tulevat kaksi viikkoa hermostuneina Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen kampanjointia ja mielipidemittauksia.
Nato-liittolaiset tarkkailevat, pysyykö EU:n ainoa ydinasevalta Ranska yhä luotettavana kumppanina Ukrainan kriisissä. Le Pen ajaa nimittäin Ranskalle nykyistä "vapaampia käsiä" turvallisuuspolitiikassa.
Se tarkoittaa, että hän haluaa vetää Ranskan pois Naton komentorakenteista. Hän ei halua Ranskan enää osallistuvan maailman konflikteihin, jotka "eivät ole sen omia".
Tullessaan valituksi hän aikoo myös lopettaa sotateollisen yhteistyön Saksan kanssa ja tiivistää yhteistyötä EU:n ulkopuolisen Britannian kanssa.
Lisäksi Le Pen arvioi ensimmäisen kierroksen alla lehtihaastattelussa, että sodan jälkeen Vladimir Putinista voi hyvin tulla Ranskan liittolainen. Le Penin puolue sai suoraa rahoitusta venäläiseltä pankilta viime vaaleissa.
Le Pen ei myöskään ole tukenut sota-aikana mitään Venäjän-vastaisia pakotteita, jotka "vahingoittavat ranskalaisia".
EU-sopimuksia uusiksi
Jos Le Pen onnistuu voittamaan Macronin toisella kierroksella, hän alkaa todennäköisesti laittaa kapuloita EU:n rattaisiin.
Hänen tavoitteensa on korvata nykyinen Euroopan unioni "vapaiden ja suvereenien Euroopan kansakuntien liitolla". Se lopettaisi nykyisenlaisen EU:n, joka on Le Penin mielestä "ideologian ohjaama federalistinen supervaltio".
Hän haluaa pienentää Ranskan jäsenmaksuja ja syventää yhteistyötä samanhenkisten poliitikkojen kanssa, kuten Unkarin Viktor Orbánin.
Vaikka Le Pen on perääntynyt vaatimuksistaan erottaa Ranska EU:sta, vapaan liikkuvuuden Schengen-alueesta ja eurosta, hän haluaa muuttaa pelisääntöjä EU:ssa.
Hänen kampanjassaan on piirteitä, jotka ovat ristiriidassa nykyisten liikkumisen periaatteiden kanssa. Hän haluaa neuvotella Schengen-sopimuksen uudelleen niin, että rajatarkastuksia palautettaisiin osittain ja EU:n ulkopuolelta tulevien ihmisten liikkumista rajoitettaisiin.
Hän lisäisi rajavartijoiden määrää Ranskassa. Suomalaisten yritysten vientikauppaan vaikutusta olisi sillä, että hän ottaisi uudelleen käyttöön Ranskaan saapuvien tavaroiden tarkastukset "petosten torjumiseksi".
Kansanäänestys maahanmuutosta
Le Pen lupaa järjestää kansanäänestyksen maahanmuutosta puolen vuoden sisällä, jos tulee valituksi.
Sen perusteella perustuslakiin kirjattaisiin, että kansainväliset tuomioistuimet eivät voi pakottaa Ranskaa "harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka on vastoin sen kansan tahtoa". Nyt maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikat EU-maissa pohjautuvat esimerkiksi Geneven pakolaissopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Le Pen myös esittää, että kansanäänestyksellä kiellettäisiin sellainen maahanmuutto kokonaan, joka "muuttaa ranskalaista identiteettiä". Esimerkiksi perheenyhdistämisistä tulisi harvinaisia poikkeuksia.
Islamistiset, totalitaariset ideologiat kiellettäisiin lailla. Tuomioita etenkin väkivaltarikoksista kovennettaisiin ja armahdusoikeutta heikennettäsiin.
Kaikuja brexitistä
Le Penin kampanja muistuttaa brexitiin liittyvää retoriikkaa siinä, että myös Le Pen ajaa Ranskan "suuruuden" palauttamista.
Brexitin kannattajat puhuivat entisen brittiläisen imperiumin eli kansanyhteisön palauttamisesta. Le Pen taas haluaa tiivistää yhteistyötä nykyisten liittolaisten sijaan sekä Ranskan merentakaisten alueiden että ylipäätään ranskankielisen maailman kanssa.
EK:n Ylikarjulan mielestä Le Penin EU-ohjelma ei ole kovin selvä.
– Enemmän hän kertoo mitä vastustaa eli niistä toimista, jotka hänestä ovat Ranskan etujen vastaisia. Hän puhuu EU-lainsäädännön ensisijaisuuden purkamisesta, vapaan liikkuvuuden lopettamisesta ja EU-kauppasopimusten purkamisesta, Ylikarjula sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Analyysi: Macron lähtee toiselle kierrokselle ennakkosuosikkina, Ranska pahasti jakautuneena