Jollei pulpetissa istuminen ole kiinnostanut, saattaa takataskusta puuttua jotain harvinaisen arvokasta. Peruskoulun päättötodistus on tänä päivänä lähestulkoon välttämätön paperi, sillä ilman sitä elämässä on vaikeaa edetä eteenpäin.
Tänä päivänä on tosin harvinaista, että peruskoulu jää nuorelta koululaiselta kesken. Peruskoulujärjestelmä pyrkii pitämään huolen, että kaikki saisivat peruskoulun päättötodistuksen tavalla tai toisella.
Nettiperuskoulu on usein ainoa väylä, jonka avulla oppivelvollisuusiän ohittanut voi suorittaa peruskoulun loppuun
Annukka Manninen
– Edelleen syystä tai toisesta välillä väliin tippuu nuoria, jotka eivät saa peruskoulua suoritettua. Aikuisten nettiperuskoulu on usein ainoa väylä, jonka avulla oppivelvollisuusiän ohittanut voi suorittaa peruskoulun loppuun, Otavan opiston nettiperuskoulun vetäjä Annukka Manninen kertoo.
Kun nuori havahtuu siihen, että koulun loppuun käymisessä olisikin ollut järkeä, on tilanne mahdollista paikata suorittamalla peruskoulun oppimäärä kahden vuoden kuluessa verkko-opintoina.
Pääasiassa kokeita ei ole, vaan 44 kurssia suoritetaan itsenäisesti erilaisia tehtäviä tekemällä ja oppimispäiväkirjoja kirjoittamalla internetin välityksellä. Ohjaajat ja opettajat auttavat opiskelijaa tarvittaessa.
– Opiskelu on todella itsenäistä. Haastavinta opiskelijoille on toimeen ryhtyminen ja omatoiminen tehtäviin paneutuminen, Otavan opiston nettiperuskoulun verkko-ohjaaja Elise Hokkanen sanoo.
Mikkelissä sijaitsevan Otavan opiston nettiperuskoulussa on kirjoilla vuosittain noin 90 opiskelijaa, joista noin 20 saa päättötodistuksen. Opintoja voi suorittaa missä vain ja kaukaisimmat opiskelijat ovat tällä hetkellä Turkissa ja Englannissa.
69-vuotiaana takaisin peruskoulun oppimäärän pariin
Haukivuorelaisella Kaisu Karttusella ei ollut mahdollisuutta päästä oppikouluun nuoruudessaan.
– Peruskoulutodistuksen puuttuminen on aina vähän vaivannut mieltä vuosien saatossa ja olen monesti ajan kuluessa miettinyt aikuisopintoihin lähtemistä, mutta sitten se vain aina jäi.
Eläkkeelle jäätyään Karttunen löysi tiedon nettiperuskoulusta ja päätti suunnata tarmonsa opiskeluun. Kansakouluajoista oli ehtinyt kulua jo yli 50 vuotta, kun hän aloitti peruskouluopinnot netissä.
– Eroa omiin kouluaikoihin on aika paljon. Esimerkiksi silloin ei opiskeltu laisinkaan englantia. Myös äidinkielen opiskelu on nykyään aivan erilaista, Karttunen vertailee koulukokemuksiaan.
Karttusen mielestä opinnot ovat olleet mielenkiintoisia, vaikkakin yksinäinen verkko-opiskelu vaatii paljolti kurinalaisuutta ja koneen ääressä istumista. Tosin vanhemmilla opiskelijoilla pitkästä elämänkokemuksesta on opinnoissa hyötyä.
Kyllähän sitä vielä 70-vuotiaanakin oppii jotain ja aivoille tekee hyvää työstää uusia asioita.
Kaisu Karttunen
– Silloin usein tietää, mitä itse osaa ja mitkä ovat omat vahvuudet. Iäkkäämpänä osaa myös liittää aiempia tietoja uuteen informaatioon, mikä helpottaa oppimista, nettiperuskoulun verkko-ohjaaja Elise Hokkanen kertoo.
Kaisu Karttusella on edessä vielä aikamoinen urakka, mutta horisontissa siintää jo valmistujaiskahvit päättötodistuksen kunniaksi.
– En uskalla vielä ajatella sinne asti, mutta pyrin siihen, että saan todistuksen. Siitähän voi sitten jatkaa lukioon, vaikka silloin onkin jo yli 70-vuotias. Mutta kyllähän sitä vielä siinäkin iässä oppii jotain ja aivoille tekee hyvää työstää uusia asioita.
Nuori voi kokea päättötodistuksen puuttumisen häpeällisenä
Usealla nettiperuskouluun hakeutuvalla nuorella on taustalla jokin negatiivinen koulukokemus. Ensimmäinen yhteydenotto nettiperuskouluun on monille vaikea paikka. Mutta kun vaihtoehdot ovat vähissä, rohkeus ja motivaatio peruskoulun suorittamiseen nousevat.
– Monille tilanne voi olla nolo ja häpeällinen. Jos todistus on jäänyt nuorena saamatta, on vaikeaa seurata vähän myöhemmin sivusta ikätovereiden ammattiin valmistumista, kun itse ei ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Silloin herää halu opiskella, verkko-ohjaaja Elise Hokkanen sanoo.
Lopulta etenevät opinnot ovat alun jännityksen ja mahdollisten huonojen kokemusten jälkeen myönteinen yllätys.
– Nuoret ovat valtavan voimaantuneita huomatessaan, ettei vika ollutkaan heidän oppimiskyvyissään, vaan että kouluympäristö oli heille väärä. Ja että he vihdoin pääsevät elämässään eteenpäin, Annukka Manninen toteaa.