Jyväskylän yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Tommi Kotosen mukaan perussuomalaisia pitäisi viikonlopun jälkeenkin kutsua lähinnä oikeistoradikaaliksi puolueeksi – ei äärioikeistolaiseksi.
Ero näiden kahden termin välillä on suuri. Keskeinen vedenjakaja kulkee sen välillä, miten puolue suhtautuu poliittisen järjestelmän pelisääntöihin.
– Perussuomalaiset toimii poliittisen järjestelmän kautta. Se on puolueena sitoutunut näihin pelisääntöihin ja noudattaa niitä. Siinä mielessä se on toista maata, kuin äärioikeistolaiset ryhmät, Kotonen sanoo.
Olisi väärin määritellä perussuomalaiset nyt äärioikeistolaiseksi puolueeksi, Kotonen jatkaa.
– Suomalaisessa keskustelussa on perinteisesti käytetty käsitettä äärioikeisto aika löyhästi. Äärioikeistolaisuuteen kuuluu, että ollaan valmiit toimimaan myös parlamentaarisen järjestelmän ulkopuolella, Kotonen sanoo.
Meillä sen kaltaista toimintatapaa lähentelevät pikemminkin sellaiset ryhmät kuin Suomen vastarintaliike tai Rajat kiinni –liike.
Perussuomalaissa vaihtui vain johto – ei puolue
Kotonen määrittelee perussuomalaiset oikeistoradikaaliksi puolueeksi.
– Oikeistoradikalismi on mielipiteiden radikalismia, jossa korostuu muita ulossulkeva nationalismi, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon vastainen ajattelu. Mutta näitä näkemyksiä toteutetaan silti poliittisen järjestelmän kautta, Kotonen painottaa.
Häntä hiukan ihmetyttää se aaltoilu, miten nyt puolueeseen kulloinkin suhtaudutaan.
– Perussuomalaisia on pitkään pidetty puolueena muiden puolueiden joukossa, vaikka sen sisällä on ollut koko ajan ollut tämä hyvin maahanmuuttokriittinenkin siipi. On vain suhtauduttu asiaan, kuin tätä siipeä ei olisi ollut olemassakaan, koska puoluejohto ei ole siihen varsinaisesti kuulunut. Tuntuu, että suhtautumisessa heilutaan vähän ääripäästä toiseen, Kotonen sanoo.
Professori Vares samoilla linjoilla
Myös Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares on haluton kuvailemaan perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Termiä käytetään nykyisin herkästi tarkoittamatta sillä mitään, hän sanoo.
Sen sijaan Vares kuvaa perussuomalaisia huomattavasti radikaalioikeistolaiseen suuntaan siirtyneeksi puolueeksi. Perussuomalaiset muistuttaa nyt entistä enemmän tyypillistä eurooppalaista maahanmuuttovastataista puoluetta, jollaisia on muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.
Aikaisemmin perussuomalaiset kantoivat mukanaan vasemmistolaisia elementtejä ja retoriikkaa. Tämä soinilainen työväenpuoluesuuntaus ei nyt tunnu kiinnostavan uutta johtoa. Vares muistuttaa myös, että koko puoluejohto vaihdettiin yhdellä kertaa samanmielisiksi.
– Uusi johto ei vaikuta kiinnostuneelta tekemään kompromisseja.
Vares uskoo, että muutos on vaikea pala myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistölle, joka on maltillisempaa väkeä. Puolue saattaa hajota, mutta kenenkään ei ole helppo ottaa siitä vastuuta, koska monien selkäytimessä on muisto SMP:n hajoamisesta 1970-luvulla.
"Hallitus ei pystyne jatkamaan"
Vares ei usko hallituksen pystyvän jatkamaan nykyisessä tilanteessa. Hän arvelee myös, että perussuomalaiset saattaa ajautua oppositioon ja marginaaliin. Hänen mukaansa puolueen hajoamisen elementit ovat nyt kasassa.
- Puolue voi koteloitua entistä puhdasoppisemmaksi ja muiden hyljeksimäksi, eikä sitä huolita yhteistyöhön.
Palosen mielestä puolue on nyt äärioikeistolainen
Yliopistonlehtori Emilia Palonen ei sen sijaan epäröi nykytilanteessa kutsua perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi.
Hänen mukaansa kyseessä on eurooppalainen kansallismielinen puolue, joka korostaa etnisyyttä ja vastustaa maahanmuuttoa, ja nimenomaan "hallitsematonta maahanmuuttoa”. Näin puolue tekee eroa eritaustaisten ihmisten välille.
Palonen huomauttaa perussuomalaisten olevan nyt ottamassa tiukkaa linjaa EU:n ja intergaation suhteen. Linjaa perustellaan kansallisella itsemääräämisoikeudella ja jopa kansallisella taloudella. Palonen näkee tässä suhteessa samankaltaisuutta Ranskan Marine Le Penin korostamaan vastakkainasetteluun globalistien ja kansallismielisten välillä.
Palonen kysyy myös, miten Halla-ahon puheet liittyvät esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksiin. Hän muistuttaa Halla-ahon aiemmin tänä vuonna esittäneen federalistisia ajatuksia. Palosen mukaan ajatuksesta pakitettiin kuitenkin pian, koska se olisi ollut liian eurooppalainen.
Perussuomalaisilla edessä hajaannus?
Jyväskylän puoluekokousta seurannut Turun yliopiston dosentti, puoluetutkija Rauli Mickelsson määrittelee perussuomalaiset hyvinvointisovinistiseksi puolueeksi. Mickelsonin mukaan termiä on käytetty jo parikymmentä vuotta tarkoittamaan nationalistisia, maahanmuuttovastaisia puolueita Euroopassa.
– Hyvinvointisovinismissa korostetaan suomalaisten oikeutta hyvinvointiin ja muilla ei ole tänne asiaa, kertoo Mickelsson.
Nyt on alkanut tulla ilmoituksia vanhojen SMP:läisten eroamisista perussuomalaisten riveistä. Tutkija ei pidä tätä kehitystä mitenkään outona. Perussuomalaiset on hylkäämässä pienen ihmisen asioiden ajamisen.
– Halla-aho pitää pintansa ja sanoo, että köyhät ihmiset eivät tarvitse veronalennuksia ja kannatusta pitää hakea keskiluokalta. Kyllä tässä jonkinnäköinen SMP:läinen perusta murtuu. Siihen on kuulunut, että köyhän asiat pitää hoitaa, pohtii tutkija puolueen uutta suuntaa.
– Nämä, jotka aikanaan ovat viehättyneet SMP:stä ja Soininkin sanomasta, pettyvät nyt ja saattavat lähteä pois.
15:0 Juttu muokattu lisäämällä otsikkoon kohta Neljä tutkijaa sekä Rauli Mickelssonin kommentit loppuun.