Yle seurasi liikennettä itärajan rajanylityspaikoilla.
Ilona Pesu
Greta Virranniemi
•
Kartassa näkyvät Suomen ja Venäjän väliset kansainväliset rajanylityspaikat. Lisäksi itärajalla on tilapäisiä rajanylityspaikkoja, joista kulkee pääasiassa rahtia. Kartassa eivät näy rautateiden ylityspaikat. Kuva: Laura Merikalla / Yle
Suomen hallitus päätti torstaina 29.9.2022, että se rajoittaa merkittävästi Suomen itärajan matkustusliikennettä. Venäläisten turistien saapuminen Suomeen estettiin torstai-iltana kello 24 alkaen. Se vähensi itärajan liikennettä merkittävästi.
Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta, liikenne Venäjältä Suomeen kiihtyi normaalia vilkkaammaksi.
Venäläisiä saapui Suomeen erityisesti Kaakkois-Suomen Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen kautta.
Lopetimme tämän artikkelin päivittämisen sunnuntaina 2.10.2022.
Greta Virranniemi
Maahanmuuttovirasto: Venäläiset ja ukrainalaiset eri vastaanottokeskuksiin
Maahanmuuttovirasto pyrkii jatkossa sijoittamaan ukrainalaiset tilapäisen suojelun hakijat ja venäläiset turvapaikanhakijat eri paikkoihin. Virasto kertoo Twitterissä, että se on ohjeistanut vastaanottokeskuksia asiassa. Ohjeet koskevat laitosmaisia keskuksia.
– Tilanne on sodan myötä omalaatuinen. Olemme vastaanottokeskustoiminnassa uudessa tilanteessa. Katsoimme, että on syytä muuttaa perinteistä majoituspolitiikkaamme, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Ylelle.
Venäläisten turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on herättänyt huolta. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa totesi eilen, että Venäjältä paenneiden miesten sijoittaminen ukrainalaisten naisten ja lasten läheistyyteen uhkaa merkittävästi jälkimmäisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
"Venäläiset sanovat, että eivät voi tappaa sukulaisiaan", kuvaa ravintolanpitäjä
Eira Bekanov-Rastas kohtaa työssään surevia ja itkeviäkin ihmisiä. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Joutsenon vastaanottokeskuksen vilkastuminen tuo asiakkaita läheiseen Konnunkeitaan ravintolaan. Paikalle saapuu niin ukrainalaisia kuin venäläisiäkin.
Monen tilanne on hankala. Baarin pitäjä Eira Bekanov-Rastas tapaa usein töissään surevia ja itkeviäkin ihmisiä.
– Venäläiset sanovat, että he eivät voi mennä sotimaan, koska heillä on ukrainalaisia sukulaisia. Eivät he voi mennä tappamaan näitä, joten he lähtevät karkuun.
Venäläiset ja ukrainalaiset ovat sopuisasti ravintolassa. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Kerran ukrainalainen tyttö itki pöydässä neljä tuntia. Lopulta hän piristyi, kun toinen asiakas sai omalla puhelimellaan yhteyden Ukrainaan.
– Täällä ollaan sopuisasti ja kysellään esimerkiksi kyytiä Lappeenrantaan tai kauppaan, Bekanov-Rastas kuvaa.
Greta Virranniemi
Venäläiset ja ukrainalaiset elävät sulassa sovussa Joutsenossa
Joutsenon vastaanottokeskukseen saapuu nyt sekä venäläisiä turvapaikanhakijoita että ukrainalaisia tilapäisen suojelun pyytäjiä. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Venäläiset ja ukrainalaiset elävät yhteisymmärryksessä Joutsenon vastaanottokeskuksessa, vaikka heidän kotimaansa ovat sodassa keskenään. Konflikteja ei ole ollut. Näin kuvaa vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen. Hän arvelee, että vastaava tilanne on muissakin vastaaonottokeskuksissa.
– Täällä olevien venäläisten ja ukrainalaisten mielipiteet Putinin käynnistämää julmaa valloitussotaa kohtaan ovat hyvin yhtenevät. He pitävät sitä suurena tragediana ja ovat tietenkin sotaa vastaan, Jäppinen toteaa.
Hän huomauttaa, että vaikkapa venäläiset miehet tuskin hakisivat nyt turvapaikkaa Suomesta, jos kannattaisivat sotaa. Sen sijaan he olisivat astuneet palvelukseen ja ehkä jo lähteneet rintamalle.
Valtaosa tulee nyt vastaanottokeskukseen Ukrainasta. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Vastaanottokeskuksessa eletään Jäppisen mukaan tavallisestikin yhteisymmärryksessä, eivätkä kansallisuuksiin liittyvät ristiriidat ole yleensäkään pinnalla.
– Yksilötasolla tunnelma vaihtelee varmaan helpottuneisuudesta erilaiseen huolestuneisuuteen, jos läheisiä on jäänyt kotialueelle. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ole, Jäppinen kuvaa.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa on nyt poikkeuksellisen vilkasta. Eilen lauantaina sinne saapui satakunta uutta ihmistä.
Suomesta turvapaikkaa hakevien Venäjän kansalaisten määrä on kasvanut, mutta valtaosa tulijoista on ukrainalaisia. Suurin osa tulee Ukrainan itäisiltä alueilta, siis sotatoimialueelta.
– Voi olla, että Ukrainan rintamalinjan siirtyminen viime aikoina on vaikuttanut siihen, että sieltä lähdetään sotatoimia pakoon. Myös muuttuvat vuodenajat voivat vaikuttaa, Jäppinen sanoo.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa on noin 500 asiakaspaikkaa. Niistä noin puolet on ollut tällä viikolla käytössä. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Greta Virranniemi
Maahanpääsy evättiin 173 venäläiseltä lauantaina
Yhteensä 173 venäläistä joutui kääntymään takaisin kotimaahansa lauantaina Suomen itärajalla, Rajavartiolaitos kertoo Twitterissä. Määrä on kasvanut huomattavasti rajoitusten astuttua voimaan torstain ja perjantain välisenä yönä. Perjantai-aamuna jopa joka toisen venäläisen pääsy maahan evättiin.
Lauantaina kielteisten päätösten määrä kuitenkin väheni perjantaista, jolloin niitä sai 249 venäläistä.
– Määrät voivat laskea ja tasoittua yhä useampien ihmsten tullessa tietoisiksi rajoituksista, Rajavartiolaitos kirjoittaa.
Greta Virranniemi
Venäläisten tulo väheni reilusti koko itärajalla lauantainakin
Venäläisten rajanylitykset vähenevät entisestään koko itärajalla. Heitä tuli Suomeen lauantaina 1 285, kun perjantaina luku oli 1 688. Asiasta kertoo Rajavartiolaitos nettisivuillaan.
Maasta lähti lauantaina 1 975 ja perjantaina 2 038 venäjäistä.
Nuijamaan raja-asemalla oli lauantaina rauhallista. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle
Greta Virranniemi
Niiralan kautta saapui 117 venäläistä lauantaina
614 ihmistä ylitti rajan lauantaina Pohjois-Karjalan Niiralan tarkastusasemalla, kertoo Pohjois-Karjalan rajavartiosto Twitterissä.
Suomeen saapui 299 henkilöä, joista 117 oli venäläisiä. Maasta lähti 315 ihmistä, joista 164 oli venäläisiä.
Perjantaina venäläisiä saapujia oli 130 ja lähtijöitä 174.
Greta Virranniemi
Kaakkoisrajan liikenne hiljenee edelleen
Liikenne kaakkoisrajalla hiipuu edelleen. Lauantaina maahan tuli kaikkiaan 2 069 henkilöä, joista 1 115 oli venäläisiä. Maasta lähti 2 508 ihmistä, joista 1 738 oli venäläisiä.
Liikenne hiljeni viime yönä erityisesti Imatralla. Vaalimaa on edelleen kaakkoisrajan vilkkain ylityspaikka, mutta liikennemäärät eivät sielläkään ole suuria. Jonot rajalla eivät ole kovin pitkiä, Vaalimaalla muutaman sata metriä.
– Rajan ylitys saattaa silti kestää, jos eteen osuu epäselviä tapauksia ja maahanpääsyn edellytyksiä täytyy selvitellä, kuvaa Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari.
Myös maahanpääsyn epäämiset vähenivät. Perjantaina kaakkoisrajalla käännytettiin 235 henkilöä, lauantaina 170.
– Tieto leviää Venäjän puolella, eikä sieltä lähdetä yhtä helposti enää. Edelleen on kuitenkin kokeilijoitakin, Lukkari sanoo.
Tilapäisen suojelun hakijoiden määrä yli kaksinkertaistui lauantaina. Perjantaina heitä oli 52, lauantaina 112.
Turvapaikkaa haki lauantaina neljä henkilöä. Aiemmin Kaakkois-Suomen rajavartiosto kertoi, että heitä olisi ollut viisi. Yksi kuitenkin vaihtoi hakemuksensa myöhemmin tilapäiseksi suojeluksi.
Lukkari arvioi, että pääosa viime päivien turvapaikanhakijoista on ollut venäläisiä. Tarkkaa tietoa hänellä ei kuitenkaan ole asiasta.
Greta Virranniemi
Vastaanottokeskuksessa yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista viikoista
Kuluva viikko on ollut selvästi tavallista vilkkaampi Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa.
– Voi sanoa, että tämä on yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista viikoista Joutsenon vastaanottokeskuksessa 30 vuoden aikana, vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen sanoo.
Joutsenoon on saapunut nyt 50–100 uutta asiakasta per päivä. Se on Jäppisen mukaan vähintään yhtä paljon kuin alkuvuodesta 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainassa.
Valtaosa saapuvista asiakkaista on tilapäistä suojelua hakevia Ukrainan kansalaisia. Myös Venäjän kansalaisten määrä on kasvanut.
Mökkeily ei riitä venäläiselle syyksi itärajan ylitykseen
Asunnon tai kiinteistön omistaminen ei ole sinällään venäläisille syy tulla Suomeen, linjaa valtioneuvosto. Käynnille pitää olla välttämätön asunnon hoitoon tai huoltoon liittyvä syy. Edellytyksenä on myös, että asunto tai kiinteistö on hankittu ennen nykyisten rajoitusten voimaantuloa.
Rajavartioston täytyy nyt arvioida tapauskohtaisesti, voiko Suomesta asunnon tai kiinteistön omistava Venäjän kansalainen matkustaa Suomeen.
Apulaiskomentaja Jukka Lukkari Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoo, että välttämätön käynti voisi liittyä esimerkiksi kiinteistön talvikuntoon laittamiseen, joka ei voi odottaa ilman, että kiinteistöön syntyy vaurioita.
